haku: @keyword imeytys / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 4 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Vehmas, Mari
Työn nimi:Imeytyksen antama keittopotentiaali sulfaattikeitossa
Cooking potential of impregnation in sulphate pulping
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:78      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Selluloosatekniikka   (Puu-23)
Valvoja:Tikka, Panu
Ohjaaja:Määttänen, Marjo ; Enqvist, Eric
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  527   | Arkisto
Avainsanat:impregnation
penetration
vapour-phase pulping
cooking potential
imeytys
penetraatio
höyryfaasikeitto
keittopotentiaali
Tiivistelmä (fin):Tämän työn tavoitteena oli selvittää laboratoriomittakaavan imeytyslaitteistolla eri tehdasmäntyhakkeiden penetroitumista ja höyryfaasikeittoja suorittamalla imeytyksen antamaa keittopotentiaalia.
Työssä perehdyttiin hakkeiden ilmanpoiston, imeytyspaineen, imeytyslämpötilan ja imeytyslipeän alkalipitoisuuden vaikutuksiin hakkeiden penetroitumisprosessissa.
Lisäksi selvitettiin, minkälainen delignifiointiaste on mahdollista saavuttaa pelkästään imeytyksessä hakkeen sisään saadulla alkalilla.
Imeytystavan, alkaliannoksen, höyryfaasikeiton lämpötilan ja keittoajan yhteisvaikutuksia keitetyn massan laatuun analysoitiin saannon, rejektin määrän ja massan ligniinipitoisuuden avulla.

Kirjallisuusosassa tutustuttiin puun rakenteeseen, puun ja hakkeiden tiheyksiin sekä puun kemialliseen koostumukseen.
Käsiteltiin puun hiilihydraattien ja ligniinin reaktioita sekä alkalin kulutusta ja alkaliannoksen vaikutuksia sulfaattikeitossa.
Kirjallisuuskatsauksen loppuosassa tarkasteltiin hakkeiden imeytystä ja penetraatioon vaikuttavia seikkoja sekä käytiin läpi höyryfaasikeiton ominaisuuksia ja vaikutuksia massan ominaisuuksiin.

Imeytyskokeissa havaittiin, että paineen nosto imeytyksessä sekä nopeuttaa penetroitumista että nostaa lopullista penetraatioastetta.
Ilma puun kapillaareissa puristuu enemmän korkeamman paineen vaikutuksesta.
Höyrytyksen penetraatiota parantava vaikutus havaittiin ilmeiseksi.
Imeytyslipeän lämpötilan kasvaessa penetraatioaste kasvaa ja se saavutetaan nopeammin.
Sahahake penetroituu paremmin kuin kuitupuu.
Valkolipeää imeytyy enemmän hakkeeseen kuin vahvistettua kuumamustalipeää.
Tähän vaikuttavat mm. lipeiden erilaiset viskositeetit ja kuumamustalipeän sisältämät orgaaniset molekyylit.
Lipeästä ja haketyypistä riippuen tehollisen alkalin pitoisuus vaihtelee puun sisällä.

Pelkällä imeytyksessä hakkeeseen saatavalla alkalilla voidaan saavuttaa höyryfaasikeiton jälkeen kappataso 30 ja jopa hieman matalampikin.
Tällöin imeytysolosuhteiden täytyy olla optimaaliset.
Hakkeiden höyrytys ennen imeytystä on välttämätön.
Havaittiin, että imeytyspaineen on oltava suuri, mieluiten noin 9 bar.
Korkealla imeytyspaineella ja -lämpötilalla sekä höyrytyksellä voidaan parantaa massan tasaisuutta eli pienentää rejektin määrää.
H-tekijä malli toimii höyryfaasikeitossa paremmin korkeammilla EA-annoksilla kuin alhaisemmilla annoksilla.
ED:2003-12-04
INSSI tietueen numero: 20170
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI