haku: @instructor Helaja, Juho / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Salo, Taina
Työn nimi:Histidiiniä tunnistavien sinkkikelaattien kehittäminen, synteesi ja tutkimus
Development, synthesis and research of zinc-chelates for histidine recognition
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:viii + 72 s. + liitt. 22      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Orgaaninen kemia   (Kem-4)
Valvoja:Koskinen, Ari
Ohjaaja:Helaja, Juho
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3189   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Biologiset systeemit, kuten entsyymit, käyttävät anionista tunnistusta hyväkseen sitoessaan substraatin aktiiviseen kohtaansa.
Substraatin koordinoituminen anioniin tapahtuu yleensä ei-kovalenttisten vuorovaikutusten avulla.
Substraatti voi olla kationi, neutraali molekyyli tai esimerkiksi metalli-ioni.
Sinkki-ioni on hyvä vastakationi anionille.
Se on ihmiskehon toiseksi yleisin siirtymämetalli raudan jälkeen.
Sinkki esiintyy kahdenarvoisena ionina muun muassa entsyymien aktiivisissa kohdissa sekä DNA:n ja RNA:n pintaproteiineissa.

Erilaisten sinkkikelaattien syntetisointi ja biologinen mallinnus on tärkeää sinkin moninaisen biologisen roolin vuoksi.
Entsyymien aktiivisia kohtia jäljittelevien kelaattien avulla voidaan kehittää lääkeaineita ja toisaalta hyödyntää entsyymien luonnollisia katalyyttisiä ominaisuuksia kemiallisissa reaktioissa.

Diplomityössä syntetisoitiin uusia sinkkikelaatteja biologista tunnistusta varten.
Kelaatit pohjautuvat di-(2-pikolyyli)amiiniin (Dpa), jonka tiedetään kelatoivan ja muodostavan stabiilin kompleksin sekä sinkin että kuparin kanssa.
Sinkkikompleksoituna Dpa:n on lisäksi osoitettu sitoutuvan selektiivisesti proteiinin pinnassa olevan histidiinitähteen imidatsolin typpiatomeihin.
Dpa-ligandiosaa myös muokattiin vaihtamalla pyridiinirengas joko pyrroliksi tai imidatsoliksi sinkin ionisen kelatoitumisen vuoksi.

Syntetisoitujen kelaattien kykyä kompleksoida sinkki ja muodostuneen kompleksin koordinoitumista edelleen imidatsoliin tutkittiin [1]H NMR mittausten avulla.
Valoa absorboivan molekyylin tapauksessa sinkki-ionin kelatoitumista ja imidatsolin kompleksoitumista monitoroitiin lisäksi UV/vis-spektrometrin avulla.
Uusien kelaattien havaittiin koordinoivan voimakkaasti sekä sinkki-ionin että imidatsolin.
UV/vis mittauksissa havaittiin sinkin kompleksoitumisen muuttavan absorptiohuipun aallonpituutta.

Jatkotutkimuksissa sinkkikelaatteja on tarkoitus hyödyntää proteiinin histidiinialuetta tunnistavana osana makromolekyylissä.
ED:2004-05-04
INSSI tietueen numero: 25194
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI