haku: @keyword CIM / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 2 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hurmalainen, Riku
Työn nimi:Storage and interfaces for IEC Common Information Model in utility application integration
Tallennusmenetelmät ja liityntärajapinnat IEC Common Information Model:lle sähköyhtiöiden sovellusintegroinnissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:87      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Ohjelmistotekniikka   (T-106)
Valvoja:Tarhio, Jorma
Ohjaaja:Kivinen, Jaakko
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:Common Information Model
Component Interface Specifications
Enterprise Application Integration
web services
sovellusintegrointi
CIM
CIS
EAI
Tiivistelmä (fin):Electric Power Research Instituten (EPRI) aloitteesta kehitetty Common Information Model (CIM) on abstrakti oliomalli, joka tarjoaa yhteisen käsitteistön sähkön tuotanto- ja jakelujärjestelmien kuvaamiseen tietojärjestelmissä.
Yhdistettynä standardoituihin ohjelmointirajapintoihin CIM mahdollistaa useiden tietojärjestelmien välisen yhteistoiminnan riippumatta järjestelmien valmistajasta tai käytetystä laitteistoalustasta.
CIM:in jatkokehitys on annettu International Electrotechnical Commission:in (IEC) tehtäväksi.
Ensimmäinen osa IEC standardin mukaisesta CIM mallista julkaistiin lokakuussa 2003.

Tässä työssä käsitellään menetelmiä, joita käyttämällä CIM:ia ja siihen liittyviä standardirajapintoja voitaisiin hyödyntää myös muissa käyttökohteissa kuin tuotannon ohjauksessa.
Esimerkkejä mahdollisista käyttökohteista ovat mm. laskutus, huolto ja omaisuudenhallinta.
Tämänkaltaiset tietojärjestelmät asettavat CIM mallien tallennukselle ja rajapintojen toteutusteknologioille erilaisia vaatimuksia verrattuna CIM:in perinteisiin käyttökohteisiin.

Mallien tallennusmenetelmänä tarkastellaan relaatiotietokantoja.
Tietokantaa käytetään tallentamaan RDF (Resource Description Framework) graafeja, jotka on saatu CIM mallista käyttämällä IEC standardivedosten mukaista muunnosta.
Puhtaasti RDF graafien tallentamiseen tarkoitettu relaatiomalli ei kuitenkaan ole riittävä tarjoamaan kaikkia CIM:in tallentamisessa vaadittavia ominaisuuksia, joten työssä esitellään myös muutoksia joita tarvitaan näiden vaatimusten täyttämiseksi.

Lisäksi tarkastellaan rajapintastandardien mukaisen järjestelmän toteuttamista.
Esimerkkijärjestelmä onnistuttiin toteuttamaan lyhyessä ajassa pääasiassa sen ansiosta, että standardeissa on käytetty runsaasti laajalle levinneitä ja tunnettuja teknologioita.
Näistä erikseen mainittakoon mm.
XML, UML ja RDF, jotka mahdollistavat valmiiden ohjelmistokomponenttien hyvän saatavuuden.
Erityisen mielenkiintoisen osan työlle luo Web Services tekniikalla toteutettu standardien mukainen ulkoinen rajapinta järjestelmään.
ED:2004-06-09
INSSI tietueen numero: 25278
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI