haku: @keyword environmental permit / yhteensä: 5
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Warsta, Matias |
| Työn nimi: | Ympäristölupahallinnon kehittäminen |
| Development of Finnish environmental permit system | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2004 |
| Sivut: | 132 s. + liitt. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Maanmittausosasto |
| Oppiaine: | Talousoikeus (Maa-29) |
| Valvoja: | Ekroos, Ari |
| Ohjaaja: | Ekroos, Ari |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark M80 | Arkisto |
| Avainsanat: | environmental permit environmental permit system environmental administration environmental instrument ympäristölupa ympäristölupahallinto ympäristölupajärjestelmä ohjauskeino |
| Tiivistelmä (fin): | Työssä selvitettiin ympäristöllisten ohjauskeinojen käyttöä Suomessa. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli ympäristölupamenettelyn tehokkuus hallinnollisena ohjauskeinona. Ohjauskeinot luetaan yleensä hallinnollisiin, taloudellisiin ja informatiivisiin ohjauskeinoihin. Suomessa taloudellisia ohjauskeinoja käytetään tehottomasti ja niiden päätavoitteet vaikuttavat voimakkaasti fiskaalisilta. Taloudellisien ohjauskeinojen käyttö kansallisella tasolla on jossain määrin ongelmallista maamme kilpailukyvyn kannalta, silti niiden käyttöä voitaisiin lisätä. Informatiivista ohjausta käytetään paljon hallinnollisten ja taloudellisten keinojen tukena. Teollisuuden vapaaehtoisten ympäristönsuojelutoimien merkitys näyttäisi olevan jatkuvassa kasvussa ja niitä voitaisiin voimakkaammin hyödyntää hallinnollisen ohjauksen sijasta tai sen tukena. Ympäristölupajärjestelmä muodostaa Suomen ympäristönkäytön ohjauksen selkärangan. Lupakynnykset ovat Suomessa keskimäärin muuta EU:ta alemmat ja lupia on siksi määrällisesti paljon. Ympäristölupamenettely on raskas ja kallis ohjauskeino ja monia toimintoja voitaisiin ohjata kevyemmillä menettelyillä, kuten suoralla normiohjauksella ja kehittämällä jälkivalvontaa sekä hyödyntämällä tehokkaammin esimerkiksi kaavoitusta. Ympäristölupahallinnosta muodostui kolmiportainen kun vesioikeudet lopetettiin ja niistä tehtiin ympäristölupavirastoja. Muita ympäristölupaviranomaisia ovat kunnat ja alueelliset ympäristökeskukset. Ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä todettiin, ettei ympäristölupahallinnon toimivallan jako ole optimaalinen ja että yhden valtion lupaviranomaisen järjestelmään siirtymistä tulisi selvittää kun järjestelmän toimivuudesta olisi saatu kerättyä kokemuksia. Alueellisen ympäristökeskuksen osalta oli huolta luvittajan riippumattomuudesta johtuen aluekeskusten muista, jossain määrin luvituksen kanssa ristiriitaisista, tehtävistä. Tulevaisuudessa lupien määrä tullee vähenemään, joten keskittäminen yhteen valtion viranomaiseen olisi järkevää. Samalla tulisi myös järkeistää kuntatason ympäristölupatoimintaa, jossa resurssien ja asiantuntemuksen puute on suurinta. Nykyjärjestelmää voitaisiin myös kehittää mm. keskittämällä valtion aluehallinnon tukitoimintoja ja virtaviivaistamalla itse lupamenettelyä esimerkiksi sähköistä asiointia hyödyntämällä. |
| Tiivistelmä (eng): | The environmental instruments were evaluated in this thesis. The main interest was measuring the efficiency of the environmental permit system as a regulatory environmental instrument. Environmental instruments are usually divided into three categories which are regulatory instruments, economic instruments and informative instruments. In Finland economic instruments are not used in a very effective way. The use of economic instruments on a domestic level is problematic in terms of maintaining international competitiveness of the nation. Still they should be more widely used. Informative instruments are used to complement economic and regulatory instruments. Voluntary instruments have steadily gained on popularity and importance. They could be used to complement or even replace some of the regulatory instruments in the future. Environmental permit system is the backbone method in controlling the use of environment in Finland. Much smaller units of operation are obliged to apply for an environmental permit than in most EU countries. The environmental permit procedure is heavy and expensive and many operations could be controlled by lighter instruments like general rules and standards or by developing surveillance and law enforcement. In urban areas zoning maps could have a greater role too. The Finnish environmental permit system is based on three administrative levels. Former water courts were transformed into environmental permit bureaus and added an extra level to the original two-level system that consisted of municipal officials and regional authorities. At that time it was already stated that this structure was not optimal and was confusing for laymen. There has been some concern about the independency of the regional authorities too resulting from their wide scope of duties that are partly controversial. In the future the number of new environmental permits will descend so centralizing the state authorities would be a rational step to take. At the same time the municipal level should be rearranged too because that is where the largest shortage of resources and professional skills of personal are. The present system could be revised by centralizing functions like accounting, reception services etc. of the regional authorities and streamlining the permit procedure by utilizing web-based transaction systems. |
| ED: | 2005-03-02 |
INSSI tietueen numero: 28116
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI