haku: @keyword maksujärjestelmät / yhteensä: 5
viite: 4 / 5
Tekijä: | Hellqvist, Matti |
Työn nimi: | Intraday liquidity management in gross settlement system as a coordination game |
Päivänsisäisen likviditeetin hallinta bruttomaksujärjestelmässä koordinaatiopelinä | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2005 |
Sivut: | vii + 61 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto |
Oppiaine: | Sovellettu matematiikka (Mat-2) |
Valvoja: | Salo, Ahti |
Ohjaaja: | Korhonen, Kari |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TF80 | Arkisto |
Avainsanat: | intraday liquidity RTGS payment systems coordination games likviditeetin hallinta RTGS maksujärjestelmät koordinaatiopelit |
Tiivistelmä (fin): | Keskuspankin ylläpitämä reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä (RTGS järjestelmä) on yleisin suurten maksujen katteensiirtoihin käytetty järjestelmärakenne. Se mahdollistaa liikepankkien ja muiden rahoituslaitosten välisten rahasiirtojen toteuttamisen osapuolten keskuspankissa pitämien tilien välillä jatkuvana prosessina, tapahtumakohtaisesti, täysimääräisinä ja peruuttamattomasti. Maksujen bruttomääräisestä toteuttamisen takia RTGS järjestelmän viiveettömään toimintaan tarvitaan paljon likviditeettiä eli rahakatetta keskuspankkitilillä. Helpottaakseen tätä ongelmaa keskuspankit tarjoavat maksujärjestelmäosapuolille (jatkossa pankeille) päivänsisäistä luottoa pantattuja vakuuksia vastaan tai korolla hinnoiteltuna. Molemmat vaihtoehdot aiheuttavat pankeille kuluja, joko vakuuden vaihtoehtoiskustannuksien tai määrätyn koron muodossa. Koska muilta pankeilta saapuvien maksujen tuoma likviditeetti on pankeille ilmaista, pankeille voi syntyä kannustin viivyttää lähtevien maksujen toteuttamista saapuvien maksujen toivossa, mikä vähentäisi pankin omia likviditeettikustannuksia. Tämä työ tarkastelee laskennallisesti pankkien strategista käyttäytymistä RTGS järjestelmässä, jossa pankit toteuttavat asiakkailtaan saamiansa satunnaisia maksutoimeksiantoja. Työn tarkoituksena on (1) laajentaa aikaisemmin esitettyjä malleja usean toimijan peleiksi ja erityisesti (2) tarkastella onko asetelmasta mahdollista muodostua nk. koordinaatiopeli, jossa on useita tasapainoratkaisuja. Lähtökohtana on pidetty Bechin ja Garrattin (2002) sekä Angelinin (1998) esittämiä malleja. Muodostetussa mallissa pankki voi nostaa päivänsisäistä luottoa vakuuksia vastaan dynaamisesti tarpeen mukaan. Peliasetelmassa on kaksi jaksoa ja pankeilla ei ole täydellistä tietoa vastapuolien kustannusrakenteesta tai pelin historiasta. Pankit kuvataan riskineutraaleiksi toimijoiksi, jotka minimoivat maksujen välityksestä aiheutuvia kustannuksia. Nämä kustannukset muodostuvat likviditeetin ylläpitämisestä ja maksujen viivästyttämisestä. Kustannusten osatekijöiden painoarvoissa voi olla eroja pankkien välillä. Jälkimmäinen kustannustekijä kuvaa maineriskiä eli mahdollista tulevien tuottojen menetystä asiakastyytyväisyyden laskemisen myötä. Pankin strategia pelissä kuvaa niiden maksutoimeksiantojen osuutta ensimmäisen jakson maksuista, jotka pankki päättää toteuttaa välittömästi. Työssä esitettyä monen pelaajan peliasetelmaa ei voi ratkaista analyyttisesti. Bayesiläinen tasapainoratkaisu pelille laskettiin numeerisesti pankkien kustannusten rakennetta ja maksujen jakauma kuvaavien parametrien funktiona esimerkkitapaukselle, jossa kustannusfunktioille valittiin neliöllinen muoto. Pankkien reaktiofunktio oli kääntäen riippuvainen vastapuolipankkien keskimääräisestä strategiasta tilanteessa, jossa maksujen viivyttämisen kustannukset ovat likviditeettikustannuksia suuremmat. Tästä on seurauksena yksikäsitteinen tasapainoratkaisu pelille. Tapauksissa, jossa likviditeetin kustannukset ovat korkeammat, koordinaatiopelin muodostuminen ja siten tehottomaan tasapainoratkaisuun päätyminen osoitettiin mahdolliseksi. Eroja pankkien likviditeettikustannuksissa sisältävien pelien tarkastelun pohjalta osoitettiin, että tällaisessa tilanteessa hyötyjiä saattavat olla myös ne pankit, joilla likviditeettikustannukset ovat muita korkeammat. Tämä johtuu saapuvien maksujen lisääntyneestä mahdollisuudesta. |
ED: | 2006-01-17 |
INSSI tietueen numero: 30506
+ lisää koriin
INSSI