haku: @keyword konfiguraation hallinta / yhteensä: 5
viite: 4 / 5
| Tekijä: | Mäntylä, Jari |
| Työn nimi: | Komponenttikuvauskanta osana yrityksen Java EE-ympäristön hallintaa ja sovelluskehitystä |
| The component repository as part of enterprise Java EE software development and management | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Sivut: | 83 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tietotekniikan osasto |
| Oppiaine: | Tietokoneverkot (T-110) |
| Valvoja: | Ylä-Jääski, Antti |
| Ohjaaja: | Makkonen, Kari |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/94131 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | component repository Java EE component component-based software development software configuration management packaging version control system software reuse impact analysis change management komponenttikuvauskanta Java EE komponentti komponentteihin perustuva sovelluskehitys konfiguraation hallinta paketointi versionhallintajärjestelmä uudelleenkäyttö muutosten vaikutusalueen kartoitus |
| Tiivistelmä (fin): | Komponenttien kuvaaminen on yksi yrityksen Java EE -ympäristön hallintaan liittyvistä kolmesta osa-alueesta. Kaksi muuta ovat versionhallinta ja paketointi sekä konfiguraation hallinta. Kaikkia näitä yhdessä kutsutaan sovelluskehityksen hallintavälineiksi. Tutkimuksessa keskityttiin komponenttikuvauskantaan, jota käytetään yrityksen komponenttien kuvaamiseen yhtenäisellä tavalla. Tutkimuksen keskeisin tavoite oli löytää toteutusmalli komponenttikuvauskannalle sekä määritellä komponenteista kuvattavat tiedot. Myös komponenttikuvauskannan liittymät muihin hallintavälineisiin olivat tärkeässä roolissa. Lisäksi tutkimuksessa havainnollistettiin välineiden käytöllä saavutettavia parannuksia kehittämisen tehokkuuteen. Tutkimuksen alkupuolella määriteltiin komponentteihin ja niiden hallintaan keskeisesti liittyvät käsitteet: komponentti, rajapinta, uudelleenkäyttö, Component-Based Software Delevelopment - sovelluskehitysmalli ja Software Configuration Management -järjestelmät. Käsitteiden jälkeen esiteltiin tarkemmin kunkin sovelluskehityksen hallintavälineen toiminnallisuus liittymineen. Tutkimuksessa kävi ilmi, ettei valmista toteutusmallia olisi löydettävissä akateemisesta maailmasta tai teollisuudesta. Myöskään kohdeyritykseen soveltuvaa komponenttikuvauskantavälinettä tai sen sisältävää hallintavälinekokonaisuutta ei ole tullut vastaan tutkimuksen aikana. Tästä seurasi, että toteutusmalli muodostettiin kohdeyrityksen sisäisten tarpeiden mukaisesti. Toteutusmallin kannalta oli oleellista esitellä kohdeyrityksen sovelluskehitysprosessiin osallistuvat roolit ja toimintaympäristö. Näiden jälkeen määriteltiin komponenttikuvauskannan vaatimukset, joihin sisältyvät komponenteista kuvattavat tiedot ja kuvauskannan toiminnallisuus. Seuraavaksi kuvattiin vaatimusten pohjalta toteutettu komponenttikuvauskanta. Kohdeyrityksen toteutus arvioitiin tutkimusteorian pohjalta, sillä toteutusta ei ehditty ottaa käyttöön tutkimuksen aikana. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset olivat komponenttikäsitteen rajaus, konkreettisen toteutusmallin muodostaminen sekä komponenteista kuvattavien tietojen kerääminen ja kokoaminen. Välineiden käytöllä johdettiin saavutettavan parannuksia kehittämisen tehokkuuteen mm. tehokkaamman tiedotuksen, helpomman viestinnän ja nopeamman hallinnoinnin seurauksena. Myös uudelleenkäytettävyyden ja siihen perustuvan sovelluskehitysmallin kriittinen tarkastelu oli tärkeää tulevaisuuden haasteiden tunnistamisen vuoksi. |
| ED: | 2007-01-03 |
INSSI tietueen numero: 32824
+ lisää koriin
INSSI