haku: @keyword kiilto / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 2 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kokkonen, Anna
Työn nimi:The Visual Roughness of Prints and Unprinted Papers
Painetun ja painamattoman paperin visuaalinen karheus
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:79+40      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Automaatio- ja systeemitekniikan osasto
Oppiaine:Viestintätekniikka   (AS-75)
Valvoja:Oittinen, Pirkko
Ohjaaja:Kangas, Heli
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark T80     | Arkisto
Avainsanat:visual roughness
subjective quality
texture perception
gloss
gloss variation
density
density variation
visuaalinen karheus
subjektiivinen laatu
tekstuurin havaitseminen
kiilto
kiiltovaihtelu
densiteetti
densiteettivaihtelu
Tiivistelmä (fin):Diplomityön aiheena oli painetun ja painamattoman paperin visuaalinen karheus.
Teoriaosiossa käsiteltiin tekstuurin moniaistista havaitsemista, mutta kokeellisen osion subjektiivisissa testeissä keskityttiin tutkimaan ainoastaan visuaalista havaintoa.
Teoriaosissa tulosjäljen optiikka sekä painetun ja painamattomien papereiden optiset tekijät olivat myös tarkastelun kohteena.

Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää, miten objektiiviset parametrit selittävät visuaalisen karheuden havaintoa.
Valitut objektiiviset parametrit olivat karheus, kiilto, kiiltovaihtelu, densiteetti ja densiteettivaihtelu.
Diplomityön kokeellisessa osiossa suoritettiin kaksi erilaista skaalauskoetta.
Yksi koehenkilöryhmä skaalasi visuaalista karheutta ja toinen yleistä laatua.
Skaalausdatan pohjalta pystyttiin luomaan regressioyhtälöitä, mutta ne eivät edustaneet hyvin koehenkilöiden arvioita.
Tämä johtui siitä, että visuaalista karheutta arvioitiin hyvin subjektiivisesti ja objektiiviset parametrit korreloivat vahvasti keskenään.
Laadun arvioinnin ja karheuden arvioinnin välille löytyi tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, mutta se ei ollut vahvuudeltaan edes kohtalainen.

Visuaalisen karheuden käsite oli moniulotteinen.
Se koostui kolmesta dimensiosta: kiillosta, painojäljen tekstuurista ja paperin pintarakenteesta.
Painojäljen ja paperin pintarakenteen dimensiot olivat yksiselitteisempiä kuin kiillon dimensio.
Densiteettivaihtelu ja objektiivinen karheus saivat pinnan näyttämään visuaalisesti karhealta.
Kiilto sai pinnan näyttämään sileältä.
Toisaalta korkea kiiltotaso ei kuitenkaan taannut sitä, että pinta olisi ollut aina sileä.
Kiiltävä pinta heijastaa enemmän valoa spekulaariheijastuskulmassa, mikä sai visuaalisen karheuden vaihtelemaan eri katselukulmissa.
Kun erilaisia heijastuksia oli nähtävissä, oli helpompi havaita paperin pintarakenne.
Näin tapahtui erityisesti spekulaariheijastuksessa.
Kiillon kasvaessa kasvoi myös kiiltovaihtelu, mikä sai pinnan näyttämään karhealta.

Tutkimuksen tavoitteena oli myös määritellä visuaalisen karheuden pienimmät havaittavat erot eri objektiivisille parametreille.
Tästä syystä tutkimuksessa oli tarkoitus määritellä psykometrisiä käyriä, mikä epäonnistui.
Tulokset osoittivat jälleen, että ihmiset arvioivat karheutta hyvin subjektiivisesti.
Karheus oli liian kompleksinen käsite psykometristen käyrien määrittämiseen.
ED:2007-05-29
INSSI tietueen numero: 34008
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI