haku: @instructor Reinikainen, Matti / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 4 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Vuori, Vesa
Työn nimi:Ammoniakin selektiivinen hapetuskatalyytti
Selective oxidation catalyst for ammonia
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2007
Sivut:viii + 99 s. + liitt. 12      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Teknillinen kemia   (Kem-40)
Valvoja:Krause, Outi
Ohjaaja:Reinikainen, Matti ; Simell, Pekka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  3723   | Arkisto
Tiivistelmä (fin): Diplomityön kirjallisuusosassa perehdyttiin ammoniakin selektiiviseen katalyyttiseen hapetukseen (SCO) viime vuosina kehitettyihin katalyytteihin.
Työssä selvitettiin eri metallikatalyyteillä saavutettu ammoniakin konversio ja selektiivisyys laajalla lämpötila- ja painealueella.
Kirjallisuusosan pääpaino oli erilaisille kantajille valmistetuissa kuparikatalyyteissä, mutta myös nikkeli-, rauta-, mangaani- sekä jalometallikatalyyttien aktiivisuus kartoitettiin.

Tutkimus liittyi kaasutuskaasun katalyyttiseen puhdistukseen sitä energianlähteenään käyttävissä kombivoimalaitoksissa (IGCC).
Kokeellisessa osassa selvitettiin ammoniakin poikkeavuus ideaalikaasusta ja estimoitiin laskennallisesti kompressibiliteettikertoimen arvot lämpötila- ja painealueella 200-1000 °C ja 1-30 bar.
Lisäksi laskettiin ammoniakin termodynaamiset tasapainopitoisuudet ja -konversiot kaasutuskaasuseoksessa kyseisissä olosuhteissa.
Työssä tutkittiin kaupallisten kuparikatalyyttien aktiivisuutta ammoniakin selektiivisessä hapetuksessa simuloidulla kaasutuskaasuseoksella, joka sisälsi ammoniakkia 4380 ppm.
Katalyyttinäytteistä osa oli monoliittikennomuodossa ja osa pelletteinä.
Kennokatalyyttien aktiivisuusmittaukset suoritettiin sekä ilmanpaineessa että korkeassa 10 bar paineessa.
Pellettikatalyyttien aktiivisuutta tutkittiin vain ilmanpaineessa.
Mittaukset suoritettiin kiinteäpatjareaktorilla lämpötilavälillä 300-600 °C.

Tutkittujen kuparikatalyyttinäytteiden aktiivisuus ammoniakin hapetuksessa vaihteli huomattavasti.
Parhailla kennokatalyyteillä saavutettiin ammoniakille ilmanpaineessa yli 70 %:n konversio hyvällä selektiivisyydellä.
Korkeassa 10 bar:n paineessa konversiot olivat yleisesti alle 30 %.
Pellettikatalyyteillä saavutettiin ammoniakin konversioksi yli 80 %.
Vedyn ja hiilimonoksidin konversioiden havaittiin kuitenkin olevan korkeita kaikilla tutkituilla kuparikatalyyteillä.
Tämä laskee kaasun polttoarvoa ja siten haittaa merkittävästi sen voimalaitoskäyttöä.
ED:2007-09-18
INSSI tietueen numero: 34556
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI