haku: @instructor Korhonen, Mikko / yhteensä: 5
viite: 4 / 5
Tekijä: | Tanskanen, Reko |
Työn nimi: | Piv-menetelmä ja sovellus soodakattilamallin virtausnopeuskenttien määrittämiseen |
PIV technique and application for measuring the velocity fields inside a pulp recovery boiler model | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | x + 120 s. + (3) Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Sovelletun mekaniikan laitos |
Oppiaine: | Lentotekniikka (Kul-34) |
Valvoja: | Hoffren, Jaakko |
Ohjaaja: | Korhonen, Mikko |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 2623 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tässä työssä tutkittiin optista Particle Image Velocimetry -menetelmää (PIV) käyttämällä paperitehtaan soodakattilan palotilamallin virtausnopeuskenttiä tuulitunnelissa. Virtaustilanteeseen vaikuttavat tuulitunnelin päävirtauksen lisäksi palotilamalliin kiinnitetyt ilmasuuttimet. Tarkoituksena oli määrittää virtausnopeuskenttien nopeuskomponentit ennalta valituissa palotilamallin pituusakselia vastaan kohtisuorissa poikkileikkauksissa, jotta saataisiin vertailutietoa numeerisia laskentamenetelmiä varten. PIV-menetelmässä virtaukseen syötetään partikkeleita, joita valaistaan laserin avulla. Kameroiden avulla rekisteröidään partikkeleista heijastuva valo. Nopeuskenttien laskenta tehdään tilastollisia korrelaatiomenetelmiä käyttämällä. Käytettävä stereo-PIV-menetelmä mahdollistaa sekä mittaustason suuntaisten että mittaustasoa vastaan kohtisuorassa olevien nopeuskomponenttien määrittämisen. Mittaukset tehtiin Teknillisen Korkeakoulun Aerodynamiikan laboratorion tuulitunnelia ja laitteistoja hyödyntämällä. Työn kirjallisuusosiossa käydään läpi PIV-tekniikan tärkeimmät osa-alueet niin laitteiston kuin teorian osalta. Työn selostusosiossa käydään läpi tehdyt mittaukset tuloksineen. Työssä tehtiin 17 mittausta, joiden tulokset on esitetty kuvasarjojen muodossa. Alustavien vertailujen mukaan saadut tulokset vastaavat likimain laskennallisia tuloksia. Kyseisten vertailujen teko ei sisälly tähän lopputyöhön. Työn selostusosiossa on esitetty myös kirjallisuuslähteisiin perustuva analyysi korrelaation tarkkuuteen vaikuttavien virheiden suuruuksista. Analyysistä saatua lopputulosta ei voi käyttää absoluuttisena nopeuskomponenttien virheenä. Se antaa kuitenkin virheiden suuruusluokan. Työssä tarkasteltavan mittauspoikkileikkauksen koko oli suurehko PIV-menetelmää käytettäessä. Tämä aiheutti ongelmia mittausparametrien optimoinnissa, mm. puutteellisen partikkelitiheyden takia. Pienempää paikallista mittauspoikkileikkausta käyttämällä myös mittaustarkkuus olisi parantunut. Laitteiston kokoluokan ja käytetyn mittauslaitteiston rajoitukset huomioon ottaen voidaan tehtyjä mittauksia pitää onnistuneina. |
ED: | 2008-06-23 |
INSSI tietueen numero: 35838
+ lisää koriin
INSSI