haku: @keyword Electrowinning / yhteensä: 5
viite: 5 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Torkkeli, Janne Johannes |
Työn nimi: | Evaluation of MnO2 coated anodes and their tendency to manganese dioxide depositon |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 68 (+22) Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaalitekniikan osasto |
Oppiaine: | Korroosionestotekniikka (Mak-85) |
Valvoja: | Aromaa, Jari |
Ohjaaja: | Barker, Michael H ; Pajunen, Lauri |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 103 | Arkisto |
Avainsanat: | zinc electrowinning manganese dioxide deposition and cold spraying sinkki elektrolyyttinen saostus mangaanidioksidi saostuminen ja kylmäruiskutus |
Tiivistelmä (fin): | Tämän työn kirjallisuusosassa käytiin lävitse sinkin elektrolyyttinen saostaminen pääpainon ollessa mangaanidioksidin saostumisessa anodille elektrolyysin aikana. Lisäksi käsiteltiin mangaanidioksidin eri muotojen ominaisuuksia ja esiteltiin kylmäruiskutus menetelmä. Työn kokeellinen osa aloitettiin kuvaamalla käytetty mittalaitteisto ja mittausmenetelmät, joihin sisältyi galvanostaattinen koe virrantiheydellä 580 A/cm2 noin 96 tunnin ajan. painon mittaus mikrovaa'alla, AAS menetelmä, XRD menetelmä, SEM analyysi ja optinen mikroskopia. Kaikki kokeet tehtiin 40 °C lämpötilassa, rikkihappopitoisuudella 160 g/dm3, sinkkisulfaattipitoisuudella 160 g/dm3 ja mangaanipitoisuudella 6 g/dm3. Testatut anodit olivat Pb-0.6Ag, esihapetettu Pb-0.6Ag, lämpökäsitelty Pb-0.6Ag, a-Mn02:11a pinnoitettu Pb-0.6Ag, y-Mn02:11a (CMD) pinnoitettu Pb-0.6Ag tantaalin kanssa tai ilman ja titaani Ir02-Ta205 pinnoitteella. Kahta erilaista laitetta käytettiin Pb-0.6Ag anodien pinnoittamiseen ja eri laitteita kutsutaan tämän työn yhteydessä kylmäruiskutus ja Dymet-ruiskutus laitteistoiksi. Tulokset osoittivat kylmäruiskutuslaitteiston olevan mahdollisesti parempi kuin Dymet-ruiskutus laitteisto, koska kylmäruiskutetuilla anodeilla oli matalampi toimintajännite ja vähemmän sakkaa pinnalla. Lisäksi osoitettiin a-Mn02:n olevan parempi pinnoitusmateriaali kuin y-Mn02, a-Mn02:lla pinnoitetuilla anodeilla oli stabiilimpi toimintapotentiaali ja matalampi loppupotentiaali. Tehokkain sakan muoto oli puhdas mangaanioksidi ilman epäpuhtauksia, joka oli todella sileä, kirkkaan musta ja heijastava. Tämän tyyppinen sakka kiinnittyi anodin pintaan tiukemmin ja halkeili vain pieninä paloina, joiden ei pitäisi aiheuttaa oikosulkuja elektrolyysin aikana. Tämän tyyppinen sakka saatiin joko pinnoittamalla anodi a-Mn02:lla tai lämpökäsittelemällä Pb-0.6Ag anodi. |
ED: | 2008-09-26 |
INSSI tietueen numero: 36324
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI