haku: @keyword rock engineering / yhteensä: 5
viite: 2 / 5
Tekijä: | Hollmen, Kalle |
Työn nimi: | The development of grouting technique - stop criteria and field tests |
Injektointitekniikan kehitys - lopetuskriteerit ja kenttäkokeet | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 80 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Rakenne- ja rakennustuotantotekniikan laitos |
Oppiaine: | Kalliorakentaminen (Rak-32) |
Valvoja: | Särkkä, Pekka |
Ohjaaja: | Tolppanen, Pasi ; Sievänen, Ursula |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | grouting final disposal of spent nuclear fuel control of water inflow rock engineering tunneling GIN GT-method water loss measurement stop criterion injektointi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus vuotovesien hallinta kalliotekniikka tunnelin louhinta GIN GT-menetelmä vesimenekkikoe lopetuskriteeri |
Tiivistelmä (fin): | Tämä työ on osa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Suomessa vastaavan Posiva Oy:n projektia 'Injektoinnin kehitys'. Tutkimuksen tavoite on koota yhteen hajanainen tieto suunnitteluparametreista ja testata kirjallisuudesta löytynyttä, vallitsevasta käytännöstä poikkeavaa injektoinnin lopetuskriteeriä käytännössä. Työn teoriaosa kuvaa injektointisuunnittelun keskeisimmät menetelmät injektointisuunnittelun kannalta riittävässä laajuudessa. Erilaiset menetelmät injektoinnin lopetuskriteeriksi on kuvattu muita yksityiskohtaisemmin. Valittuun teoriaan perustunut injektoinnin suunnittelu, injektointi sekä tulosten arviointi on esitetty työn tutkimusosassa. Työ käsittele tunneli-injektointia sementtipohjaisilla injektointiaineilla. Injektointisuunnittelua ohjaa tilaajan asettama tiiveystavoite. Tieto kalliotilaa ympäröivän kivimassan rakoilusta on injektointisuunnittelun tärkein lähtötieto. Rakoilua tutkitaan yleisesti vesimenekkikokeella tutkimus-, tunnustelu-, ja injektointirei'issä. ONKALOssa käytetään vesimenekkikokeen lisäksi myös Posiva Flow Log -laitetta, jolla saadaan tieto yksittäisen raon sijainnista ja tranmissiviteetista, eli vedenjohtokyvystä. Injektointipaine ja -massa pitää valita yhdessä ja tapauskohtaisesti. Injektointipaine ja -massan myötöraja yhdessä vaikuttavat injektointiaineen tunkeutuvuuteen kallioraossa. Injektointipaineen pitää olla riittävä taatakseen injektointimassalle vaaditun tunkeuman kalliorakoon, mutta paine ei saa vahingoittaa kalliota. Massan vesi-kuiva-ainesuhdetta kasvattamalla massan myötöraja laskee, jolloin injektointipainetta voidaan laskea. Injektoinnin lopetuskriteeri tavoitteena on määrittää hetki, jolloin injektointitulos on riittävä, ja jonka jälkeen injektoinnin jatkaminen on epätaloudellista. Oikein määritetty lopetuskriteeri minimoi ylimääräisen massamenekin ja vähentää injektointityön ajallista kestoa. Kirjallisuudesta löytyy kolme erilaista injektoinnin lopetuskriteeriä: maksimipaine ja -menekki yhdessä, GIN-menetelmä (Grouting Intensity Number) sekä GT-menetelmä (Grouting Time). Empiirisesti asetettu maksimipaine ja -menekki ovat tämän hetken vallitseva käytäntö lopetuskriteeriksi. GIN-menetelmässä lopetuskriteerinä toimii paine ja massamenekki sekä erillinen GIN-luku, joka on maksimipaineen ja -menekin tulo. Äskettäin esitellyssä GT-menetelmässä injektointiaika toimii lopetuskriteerinä. Kriteeri perustuu analyyttiseen malliin injektointimassan tunkeutumispituuden ja injektointiajan välisestä riippuvuudesta. GT-menetelmää testanneet kenttäkokeet toteutettiin ONKALOssa osana normaalia injektointia. Ensimmäinen koeinjektointi toteutettiin ajotunnelin esi-injektointina ja toinen kuiluninjektointina. Injektointikokeiden perusteella ei voida varmuudella ottaa kantaa GT-menetelmän toimivuudesta lopetuskriteerinä, joten lisäselvityksiä ja testejä GT-menetelmälle tarvitaan. |
ED: | 2008-10-23 |
INSSI tietueen numero: 36458
+ lisää koriin
INSSI