haku: @keyword energy conservation / yhteensä: 5
viite: 2 / 5
Tekijä:Tuominen, Pekka
Työn nimi:The potential effects of low energy buildings on the Finnish national ekonomy
Matalaenergiarakentamisen potentiaaliset kansantaloudelliset vaikutukset
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:62 (+2)      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Energiatekniikan laitos
Oppiaine:Energiatalous ja voimalaitostekniikka   (Ene-59)
Valvoja:Pirilä, Pekka
Ohjaaja:Ala-Juusela, Mia
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  6042   | Arkisto
Avainsanat:low energy buildings
energy conservation
economic effects
rebound effect
externalities
space heating
matalaenergiarakennukset
energiansäästö
taloudelliset vaikutukset
rebound-efekti
ulkoiskustannukset
tilojen lämmitys
Tiivistelmä (fin): Rakennuksissa kulutetaan kolmasosa maailman energiasta.
Suomessa 31 % primäärienergiasta kuluu rakennuksissa, 22 % lämmitykseen.
Rakennusten energiatehokkuudessa on kuitenkin huomattavasti parantamisen varaa.
VTT:n arvion mukaan muutaman prosentin lisäys rakennuskustannuksissa mahdollistaa lämmitysenergian kulutuksen puolittamisen.
Näin ollen rakennukset tarjoavat houkuttelevan mahdollisuuden säästää energiaa ja siten vähentää hiilidioksidipäästöjä.

Tässä diplomityössä arvioidaan rakennusten energiatehokkuuden parantamisen kansantaloudellisia vaikutuksia.
Lähtökohtana on kaksi eri skenaariota erilaisilla investointitasoilla energiatehokkuuden parantamiseen.
Molemmille on esitetty tilojen lämmityksen energiankulutusarviot perustuen rakennuskantaa koskeville tilastotiedoille ja ennusteille.
Skenaarioiden pohjalta tehtiin taloudelliset mallinnukset seurausten arvioimiseksi energiasektorilla sekä koko kansantaloudessa.

Tulokset osoittavat, että varsin pieni muutaman prosentin lisäys uudis- ja korjausrakentamisen investoinneissa voi alentaa primäärienergian kulutusta 3.8-5.3 % vuoteen 2020 mennessä ja 4.7-6.8 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna perusuraan.
Toimenpiteiden seurauksena on odotettavissa lyhytkestoinen lievä BKT:n ja työllisyyden pudotus, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset molempiin ovat positiivisia.
Rebound-efektin eli energiansäästöjen kumoutumisen dynaamisten vaikutusten vuoksi arvioidaan osuvan OECD-maissa tyypilliseen vaihteluväliin, siis alle 60 prosenttiin energian säästöstä.
Lisäksi on odotettavissa, että haitalliset päästöt ja siten energian tuotannon ulkoiskustannukset pienenevät merkittävästi.
Kaikkiaan toimenpiteiden arvioidaan synnyttävän selkeän nettohyödyn.

Tämän diplomityön perusteella rakennusten energiatehokkuuden parantaminen näyttäytyy sekä taloudellisesti kannattavana että tehokkaana tapana säästää energiaa.
Syntyvät investointikustannukset pysyvät hyväksyttävällä tasolla.
Lisäksi tulokset osoittavat, että energiasektori kykenee sopeutumaan kysynnän muutoksiin varsin ongelmattomasti huomattavimman vaikutuksen ollessa yleisesti ottaen pienemmän tarpeen uudelle energiantuotantokapasiteetille.
ED:2009-01-27
INSSI tietueen numero: 36722
+ lisää koriin
INSSI