haku: @keyword time / yhteensä: 5
viite: 4 / 5
| Tekijä: | Mononen, Esa |
| Työn nimi: | Time perspectives in tightly coupled, exploitative organizations |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Sivut: | 96 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Tuotantotalouden laitos |
| Koulutusohjelma: | Tuotantotalouden tutkinto-ohjelma |
| Oppiaine: | Yritysstrategia ja kansainvälinen liiketoiminta (TU-91) |
| Valvoja: | Lamberg, Juha-Antti |
| Ohjaaja: | Lamberg, Juha-Antti |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | teleology time hierarchy schedules timetables plan teleologia aika hierarkia aikataulut suunnitelma |
| Tiivistelmä (fin): | Organisaatioiden elinaika ei ole sidottu työntekijöiden ikään. Omistajuuden ja johtamisen erottaminen on mahdollistanut sen että yritys ei ole sidottu omistajien elinikään. Päätöstentekijöiden odotetaan ohjaavan organisaatiota parhaalla mahdollisella tavalla. Heidän odotetaan tekevän päätöksiä jotka ovat edullisia sekä lyhyellä että pitkällä aikajänteellä. Aika on olennainen osa päätöksentekoa. Päätöksentekijöiden on luotava yhteys organisaatioin nykytilan ja tulevaisuuden välille. Aika on erottamaton osa toimintaa. Odotus seuraamuksista ohjaa toimintaa, ja tämä pätee myös organisaatioiden kohdalla. Tässä tutkimuksessa olen tarkastellut miten aikataulut muodostuvat organisaatioissa ja kuinka ne ohjaavat toimijoiden käyttäytymistä. Tutkimuksen stereotyyppistä organisaatiota voidaan luonnehtia suureksi, hierarkkiseksi, projekti-orientoituneeksi ja läpinäkyväksi. Teoriasta on kuitenkin apua myös muun tyyppisten organisaatioiden aikajänteiden ymmärtämisessä. Tutkimuksen ydinnäkemys on että organisaatioissa on kaksi erilaista aikakäsitystä. Yleinen aika on yleisesti tunnettu lineaarinen kelloaika. Se on läpitunkeva ja vallitseva länsimaisessa kulttuurissa. Se on välttämätön organisaatioissa, sillä sen avulla voidaan paloitella tuote osiin eri työryhmien käsiteltäväksi ja koordinoida paloiteltujen tehtävien suorittamista. Ruohonjuuritasolla ihmiset eivät kuitenkaan näe asioita yleisen aikakäsityksen valossa. Työ, toiminta ja ympäristön ilmiöt näyttäytyvät kehityskaarina. Työympäristössä nämä kehityskaaret ovat työn teknisten ominaisuuksien seuraus. Kehityskaaret ovat käytäntöjä. Käytäntöihin sisältyy ruohonjuuritason näkemys siitä kuinka nopeasti tehtävät suoritetaan. Ihmiset jotka ovat päivittäin tekemisissä tiettyjen ongelmien kanssa ja ovat niihin harjaantuneita, osaavat kääntää kehityskaaret yleisen ajan kestoiksi. Tämä käännös, kuten kommunikaatio yleensä, siirtävät kuitenkin vain pienen osan viestijän kokemuksesta. Organisatoriset aikajänteet ovat seuraus näiden kahden aikakäsityksen, tai - paineen, yhteisvaikutuksesta. Jos aikataulut ovat liian kunnianhimoiset verrattuna ruohonjuuritason aikakäsitykseen, määräajat eivät pidä. Jos suunnitelmat ovat liian löyhät, ruohonjuuritaso imee itseensä myönnetyn ajan. |
| Tiivistelmä (eng): | Organizations are rarely established for a fixed period. Organization is not tied to the life span of its constituents. The separation of ownership and management enables that the life of a company is not tied to that of its owner. Decision makers are expected to steer the organization not only during their tenure but beyond it. Time is an essential part of decision making. The fundamental task of managers is to connect the present state of the organization and the envisaged future. Temporality is embedded in actions. Expectation of something occurring in the future is connected to our present actions. The anticipation is what drives people and organizations. Organizational actors' present actions are tied to the expectations of the future. In this study, I investigated how timetables and schedules are formed in organizations and how they influence organizational actors' behavior. The stereotypical organization of the theory can be described as being hierarchical, project-oriented, large and tightly coupled. However, the framework helps illuminating the time-scales of other types of organizations. The idea is that there are two time frames in organizations. Standard time is the pervasive and dominating notion. It is used to orchestrate the complex entity of interrelated tasks. On the local, group level, actors see their work as event-trajectories. These trajectories originate from the local technical practices. Only the actors who are daily involved with particular problems and have experience, know how to translate the trajectories to the standard time reference. Naturally the individuals are able to communicate only a small portion of their experience. The 'proper' task rate at different levels is a structure made up of rules-of-thumb and individual past experiences. The organizational time-frames are the dialogue of these two time notions. If the schedules are too ambitious compared to the grass-roots trajectories, the timetables do not hold. If the time spans are loose, personnel start filling the available time with different activities. |
| ED: | 2009-08-27 |
INSSI tietueen numero: 38174
+ lisää koriin
INSSI