haku: @keyword propionihappo / yhteensä: 5
hakutulos-lista
viite: 2 / 5
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Laaksonen, Jouni-Tapio
Työn nimi:Bioteknisesti tuotetun propionihapon jälkikäsittely
Down stream processing of biotechnologically produced propionic acid
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2011
Sivut:vi + 61 s. + [11]      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Biotekniikan ja kemian tekniikan laitos
Oppiaine:Bioprosessitekniikka   (Kem-70)
Valvoja:Leisola, Matti
Ohjaaja:Granström, Tom
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto  1882   | Arkisto
Avainsanat:propionic acid
down stream
extraction
propionihappo
jälkikäsittely
uutto
Tiivistelmä (fin): Propionihappoa ja propionaatteja käytetään muun muassa elintarvikkeiden ja rehujen säilöntään.
Väestönkasvusta johtuen niiden käyttökohteet ja kysyntä ovat lisääntyneet.
Propionihappoa valmistetaan perinteisesti petrokemian tuotteista, kuten eteenistä ja naftasta.
Petrokemiallinen prosessi on saanut viimeaikoina rinnalleen kestävän kehityksen mukaisen bioteknisen prosessin, jonka pullonkauloja ovat toistaiseksi prosessin matala tuottavuus ja tehokkaan jälkikäsittelymenetelmän puute.

Diplomityössä tutkittiin erilaisia jälkikäsittelymenetelmiä bioteknisesti tuotetulle propionihapolle.
Tavoitteena oli erottaa propionihappo tehokkaasti laimeasta propionihapon fermentointiliuoksesta mahdollisimman ympäristöystävällisellä menetelmällä.
Kirjallisuuden perusteella erotusmenetelmiksi valittiin reaktiivinen uutto ja takaisinuutto.
Käytetyt uuttokemikaalit olivat Cyanex®923, Aliquat®336 ja TOPO.
Liuottimina uutoissa käytettiin auringonkukkaöljyä, etyyliasetaattia, 1- dekanolia ja tolueenia.
Takaisinuutossa käytetyt kemikaalit olivat trimetyyliamiini, natriumhydroksidi ja kalsiumhydroksidi.
Kirjallisuusosassa selvitettiin lisäksi mahdollisia menetelmiä propionibakteerisolujen erottamiseksi fermentointiliuoksesta ja kierrättämiseksi takaisin biotekniseen prosessiin.

Parhaaksi reaktiivisen uuton yhdistelmäksi osoittautui Aliquat®336 + etyyliasetaatti, jolla päästiin matalassa uuttokemikaalipitoisuudessa 89 % erotustehokkuuteen.
Yleisesti ottaen parhaat tulokset saatiin käyttämällä matalaa pH-arvoa, korkeaa uuttokemikaalipitoisuutta ja faasisuhdetta 1:1 (orgaaninen/vesi).
Natriumkloridi tehosti ja nopeutti uuttoja kaikilla uuttokemikaaliyhdistelmillä.
Paras takaisinuuttokemikaali oli trimetyyliamiini, joka kykeni erottamaan 88 % propionihappoa ladatusta orgaanisesta faasista.
Tiivistelmä (eng): Propionic acid and propionates are widely used as food and animal feed preservatives.
Because of the growth of population their applications and demand has increased.
Conventional propionic acid production process is done via petrochemical route from ethane and naphtha.
Lately there have been attempts to produce propionic acid with biotechnological means.
Drawbacks of this sustainable bioprocess have been low yields and the lack of effective down stream process.

Master's thesis focus was to study different down stream processing options for biotechnologically produced propionic acid.
The goal was to find an effective and environmentally friendly process to separate propionic acid from a dilute fermentation broth.
Reactive extraction and back extraction were chosen as separation methods according to the literature survey.
Cyanex®923, Aliquat®336 and TOPO were used as extractants and sunflower oil, ethyl acetate, 1-decanol and toluene were used as solvents.
TMA, NaOH and CaOH2 were used in back extraction studies.
Methods for separation of propionic bacteria cells from the fermentation broth and recycling them back into the bioprocess were reviewed in the literature survey.

The best reactive extraction combination was Aliquat®336 + ethyl acetate, which extracted 89 % of propionic acid from dilute aqueous solution in a low extractant concentration.
Generally the best results were achieved by using low pH, high extractant concentration and phase ratio 1:1 (organic/water) in the extractions.
NaCl enhanced the extraction efficiency in every reactive extraction combination.
The best back extractant was TMA, which separated 88 % of propionic acid from the loaded organic phase.
ED:2011-02-02
INSSI tietueen numero: 41524
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI