haku: @instructor Rantakokko, Kari / yhteensä: 5
viite: 3 / 5
| Tekijä: | Kärkäs, Niina |
| Työn nimi: | Bodominjärven ja Matalajärven säännöstelyn muutosmahdollisuudet - Luonnonmukaiset vesirakenteet vesistösäännöstelyssä |
| The possibilities in changing the regulation of Lake Bodom and Lake Matalajärvi - Natural hydraulic engineering methods in lake regulation | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | 116 + [8] Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
| Oppiaine: | Vesitalous ja vesirakennus (Yhd-12) |
| Valvoja: | Koivusalo, Harri |
| Ohjaaja: | Rantakokko, Kari |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | Bodom Matalajärvi Glomsinjoki regulation environmental hydraulics drowned weirs brown trout Bodomjärvi Matalajärvi Glomsinjoki vesistösäännöstely luonnomukaiset vesirakenteet pohjapadot taimen |
| Tiivistelmä (fin): | Espoon Bodominjärvi on toiminut raakavedenottolähteenä vuosina 1961 - 1998, minkä vuoksi järven vedenkorkeutta ja virtaamaa säännöstellään. Myös järveen laskeva puro Matalajärvestä on suoristettu ja ruopattu, ja Matalajärven vedenpinnan laskun estymiseksi on rakennettu pohjapato. Säännöstelyn alkuperäinen käyttötarkoitus on poistunut ja säännöstelypato on säännöstelijälle raskastekoinen ja työläs. Lisäksi pato aiheuttaa eliöstölle, mm. alapuolisessa vesistössä elävälle taimenelle, täydellisen vaellusesteen. Tässä työssä selvitettiin mahdollisuuksia luopua Bodominjärven ja Matalajärven nykymuotoisesta säännöstelystä aiheuttamatta haitallisia vaikutuksia vesistön ja rantojen käytölle, luontoarvoille tai järven alapuoliselle vesistölle. Nykyiselle padolle suunniteltiin vaihtoehto luonnonmukaisia vesirakennusmenetelmiä soveltaen, jotta Glomsinjoen ja Bodominjärven välille palautuisi eliöstön vaellusmahdollisuus. Lisäksi selvitettiin hiljalleen umpeen kasvavan, Natura 2000 -verkostoon kuuluvan, Matalajärven vedenkorkeuden nostomahdollisuuksia järvien välistä pohjapatoa muuttamalla. Työssä simuloitiin erilaisia pato- ja säännöstelyvaihtoehtoja Bodominjärven ja Matalajärven vesitaseisiin perustuvilla simulointimalleilla. Bodominjärven rantojen ja virkistyskäytön sekä alapuolisen vesistön asettamien rajoituksien vuoksi säännöstelystä ei jatkossakaan voida täysin luopua. Nykyinen säännöstelypato on kuitenkin purettavissa, ja sen tilalle voidaan rakentaa pato, joka koostuu luonnonmukaisesta eliöstön vaelluksen mahdollistavasta pohjapadosta sekä erillisestä settipadosta, jonka kautta virtaamaa voidaan jatkossakin lisätä esim. kevättulvan ennakoimiseksi. Lisäksi pohjapadon alivirtaama-aukon kokoa voidaan pienentää elementin avulla kesän virkistyskäyttömahdollisuuksien säilyttämiseksi. Matalajärven pohjapadon korkeutta muuttamalla sen sijaan voidaan vaikuttaa lähinnä järven alivesiin, sillä vedenpinnan ollessa padon yläpuolella Matalajärven vedenkorkeus on riippuvainen Bodominjärven vallitsevista vedenkorkeuksista. Tutkimuksissa Bodominjärvelle suunnitelluilla toimenpiteillä ei havaittu olevan merkittäviä muutoksia vedenkorkeuteen, eikä haitallisia vaikutuksia vesistön ja rantojen käytölle, alueen virkistyskäytölle, järven luonnolle. eliöstölle tai järven alapuoliselle vesistölle. Sen sijaan järven menovirtaama palautuisi joen luonnonmukaista rytmiä mukailevaksi, mikä on hyödyllistä jokieliöstölle. Lisäksi padon luonnonmukaisen muotoilun vuoksi pato on eliöstön kuljettavissa ja mahdollistaa mm. taimenen nousun. Suunnitellun mukainen pato vähentäisi myös säännöstelijän tehtävää, sillä tavanomaisina vuosina pato toimii lähes itsenäisesti, ja vaatii säännöstelijältä huomattavasti vähemmän toimenpiteitä nykytilaan verrattuna. |
| Tiivistelmä (eng): | Lake Bodom in Espoo has been the source of raw water intake in 1961-1998, and therefore the lake water level and flow are regulated. The stream from Lake Matalajärvi to Bodom has been straightened and dredged, and a submerged weir has been constructed to prevent the decrease of water level in Matalajarvi. The original purpose of the regulation has become unnecessary and the dam is heavy to operate and demands constant maintenance. In addition, the dam causes a complete migration barrier to the downstream biota, e.g., the brown trout. This work investigated the possibilities to give up the existing regulation of Lake Bodom and Matalajärvi without causing harmful effects on the use of the lake and its shores, nature values of the lake or the water system below. An alternative weir was designed to replace the current dam, using natural hydraulic engineering methods in order to restore the migration possibility between Lake Bodom and stream Glomsinjoki. The possibilities to increase the water level of Lake Matalajarvi by changing the submerged weir were also investigated. Matalajarvi is part of Natura 2000 network and the lake is slowly overgrowing. Several weir options and regulation policies were simulated in the study, using simulation models based on the water balances of the lakes. The lake regulation cannot be completely abandoned in the future, due to the limits set by the recreational use and the downstream water system. The current regulation dam, however, could be substituted with a natural-like rock ramp, which allows the biota to migrate, and a separate weir to increase the flow discharge if necessary, e.g., to prevent spring floods. In addition, the discharge of the rock ramp can be reduced by an element to maintain the recreational use of the lake during summer. By altering the level of the lake Matalajarvi weir would mainly affect the low waters as the Matalajarvi water level is dependent on Lake Bodom if the water level is above the weir. In the studies the proposed procedures to Lake Bodom did not cause significant changes in water level, adverse effects on the recreational use of the lake and its shores, or negative impacts on the lake environment, biota, or the downstream water system. Instead, the flow rate would be restored to more natural-like rhythm, which would have several advantages to the stream habitat. In addition, the biota and fish, e.g. brown trout, could migrate through the weir due to its natural design. The proposed solution would also decrease the need of maintenance as during average years the weir could function almost independently and would require significantly less regulation compared to the current state. |
| ED: | 2012-05-23 |
INSSI tietueen numero: 44618
+ lisää koriin
INSSI