haku: @keyword scheduling / yhteensä: 50
viite: 29 / 50
Tekijä:Hietala, Mikko
Työn nimi:Quality of project schedules in industrial projects
Projektiaikataulujen laatu teollisuuden projekteissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:119      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Tuotantotalouden laitos
Oppiaine:Teollisuustalous   (TU-22)
Valvoja:Artto, Karlos
Ohjaaja:Kähkönen, Kalle
Elektroninen julkaisu: http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201203071271
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:project schedule
scheduling
schedule quality
schedule evaluation
scheduling software
MS Project add-on
planalyzer

projektiaikataulu
aikataulutus
aikataulun laatu
aikataulun arviointi
aikataulutusohjelmisto
MS Project lisäosa
Tiivistelmä (fin): Realistinen aikataulu on määritelty monissa tutkimuksissa projektien kriittiseksi menestystekijäksi.
Projektiaikataulutusta on tutkittu laajalti ja siihen on kehitetty mittava määrä menetelmiä ja työkaluja, mutta tästä huolimatta aikatauluilla on vaikea kuvata realistisesti projektien kestoa.
Vaikka aikataulujen merkitys on tiedostettu projektinhallinnassa, analyyttiset mallit ja työkalut niiden laadun arvioimiseksi puuttuvat.
Yleensä aikataulut muokataan vanhojen aikataulujen pohjalta ja oletuksena on, että aikataulutusprosessin mukaan laaditut aikataulut ovat toteuttamiskelpoisia, mutta niiden laadusta ei voida varmistua ennen kuin projekti on jo toteutusvaiheessa.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää olemassa olevia aikataulutuskäytäntöjä ja löytää keinoja laadittujen aikataulujen laadun arviointiin.
Lisäksi työssä kartoitettiin aikataulutukseen suunnattujen tietokonesovellusten käyttöä ja yhtenä tavoitteena oli selvittää erään aikataulujen arviointiin suunnatun ohjelman sovellusmahdollisuudet sekä yleispätevyys.

Tämä tutkimus toteutettiin suorittamalla aluksi kirjallisuustutkimus koskien projektiaikataulutusta ja sen historiaa.
Laajasta aineistosta huolimatta kirjallisuus, joka käsittelee projektiaikataulujen laatua ja sen arviointia osoittautui lähes olemattomaksi.
Ohjelmistoista perehdyttiin Planalyzer metodiikkaan, joka on suunnattu laajojen ja monimutkaisten aikataulujen rakenteen analysointiin ja sitä kautta laadun arviointiin.
Kirjallisuuden pohjalta muodostettiin viitekehys projektin aikataulun laatukriteereille ja tätä hyödynnettiin empiriaosassa.

Tutkimuksen empiirinen osio perehtyi neljän globaaleja toimitusprojekteja toteuttavan teollisuusyrityksen aikataulutuskäytäntöihin haastattelemalla projektipäälliköitä ja aikatauluttajia.
Esiteltyä ohjelmistoa sekä kehitettyä viitekehystä sovellettiin arvioitaessa tapausyritysten projektiaikatauluja ja aikataulutusmenetelmiä.
Tuloksiin perustuen viitekehystä muokattiin edelleen paremmin arviointiin sopivaksi.
Tämän lisäksi luotiin tarkastuslista, joka viitekehyksen ohella auttaa kiinnittämään huomioita aikatauluihin ja täten parantamaan niiden laatua.
Hyödynnettäessä esitettyjä malleja pyritään aikataulut saattamaan tasolle, jolloin niitä voidaan analysoida myös ohjelmistosovelluksilla.

Työssä havaittiin, että aikataulutukseen vaikuttavat monet eri tekijät ja se koetaan haastavaksi, mutta silti kehittyneiden aikataulutusmenetelmien käyttö jokapäiväisessä projektitoiminnassa on harvinaista.
Liian hienostuneet ja liikaa aikaa vaativat ratkaisut eivät ole siirtyneet tutkimuksista käytäntöön.
Löydöksien pohjalta ehdotettua yksinkertaista viitekehystä ja tarkastuslistaa voidaan käyttää aikatauluja luotaessa ja niiden arvioimisessa sekä kehittämisessä laadukkaammiksi.
Tutkimuksen havaintojen perusteella rakennettua mallia voidaan käyttää myös muiden toimialojen aikataulujen arviointiin, sillä aikataulutuksen periaatteet ovat yleisluontoisia.
Kuitenkin tulee ottaa huomioon, että aikataulut sisältävät huomattavan määrän informaatiota, jonka arvioiminen ilman kyseisen projektin asiantuntemusta esitetyillä menetelmillä on haastavaa.
Tiivistelmä (eng): A realistic schedule is often defined as a critical success factor in project management research.
Project scheduling methodology has been studied widely, and various tools have been developed for accurate scheduling.
Despite the vast academic and operational development effort, modelling project duration with schedules in a realistic way remains difficult.
The prevailing method of using previous similar project schedules often includes powerful assumptions about the schedule applicability.
Furthermore, the lack of analytic models and tools for schedule evaluation prevents the pre-project estimation of schedule quality.

The purpose of this study was to review the current literature on project scheduling research and determine methods to evaluate the quality of composed schedules.
In addition, the study explored the use of software-based scheduling tools and considered the feasibility of one particular computer program intended for the analysis of schedule quality.

The research was conducted by first reviewing the academic literature on project scheduling and its history.
Despite the extensive literature on the subject, research focused on the evaluation of schedule quality was scarce.
Software-based Planalyzer methodology was chosen for the analysis of the research because that tool is designed for evaluating complex structures of project schedules.
Finally, based on the previous findings, a framework containing quality criteria was proposed for the evaluation of schedules.

The empirical part included four company cases of scheduling practices in industrial companies delivering complex global projects.
Information obtained through interviews showed current scheduling practices and gave an insight on how the quality of schedules is understood in case companies.
The proposed framework and Planalyzer method was applied in examining the case projects and scheduling methodologies.
Based on the empirical findings, the framework was further refined to fit the purposes of quality evaluation.
A checklist was also composed, which further helps to shift the focus onto project scheduling pitfalls.
The proposed framework and checklist can be utilized to develop the quality of schedules to such a level that they can be adapted for software-based analysis.

The findings in the context of the study were that the quality of project schedules is affected by many factors that are difficult to include into schedules.
Although scheduling is perceived as challenging, the use of advanced scheduling procedures remains non-existent.
Sophisticated or time consuming methodologies have not been transferred from academic research into practices of project management.
The findings of this study support the straightforward use of the proposed framework and checklist in the development and evaluation of schedule quality.
The findings of the study can be applied in a variety of industries, though the often detailed and intertwined aspects of specialized projects should be recognized in application.
ED:2009-06-15
INSSI tietueen numero: 37680
+ lisää koriin
INSSI