haku: @keyword User-Centered Design / yhteensä: 51
viite: 45 / 51
Tekijä:Mannonen, Petri
Työn nimi:Valokuvapohjainen artefaktianalyysimenetelmä käyttäjätutkimuksessa
Photography based artefact analysis in user-centered design
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2004
Sivut:(5) + 75      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Tietotekniikan osasto
Oppiaine:Käytettävyystutkimus   (T-121)
Valvoja:Nieminen, Marko
Ohjaaja:Kuoppala, Hannu ; Riihiaho, Sirpa
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:user research method
user-centered design
photograph
artefact
käyttäjätutkimusmenetelmä
käyttäjäkeskeinen suunnittelu
valokuva
artefakti
Tiivistelmä (fin): Kyky luoda ja muokata esineitä ja työvälineitä ovat ihmisten perusominaisuuksia.
Myös moniin nykyisiin työtehtäviimme liittyvät keskeisesti erilaiset työvälineet ja artefaktit.
Kulttuurien tutkimuksen parissa artefaktien ja materiaalisen kulttuurin mahdollisuuksia tutkimuksellisessa näkökulmassa on arvostettu jo pitkään.
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun parissakin artefaktien keskeisyys ihmisten toiminnassa on huomioitu, mutta artefaktien täyttä hyötyä ei vielä ole pystytty valjastamaan käyttäjätutkimuksen avuksi.

Diplomityössä kehitettiin ja arvioitiin valokuviin ja valokuvaamiseen pohjautuva artefaktianalyysimenetelmä käyttäjätutkimuksen tarpeisiin.
Menetelmän kehitys tehtiin osana kolmea tutkimusprojektia, joista kahdessa kehitettiin tuotekonsepteja uusille teknologioille ja yhdessä tutkittiin olemassa olevan ohjelmiston käytettävyyttä.

Tuloksena syntynyt valokuvapohjainen artefaktianalyysimenetelmä koostuu neljästä vaiheesta: 1) Kameraluotaimet, 2) Alustava analyysi, 3) Parihaastatteluja 4) Käyttäjä- ja kontekstitietämyksen tarkennus.
Menetelmä pohjaa luotaintutkimuksen ja projektiivisten sekä refleksiivisten tutkimusmenetelmien keinoihin subjektiivisen tiedon keraamisesta sekä ihmisten motivoinnista.
Parihaastattelun sekä kuvien ja käyttäjiltä saatujen muiden tietojen analysoinnin avulla valokuvapohjaisella artefaktianalyysilla saadaan kuitenkin kerättyä kokonaisvaltaisempaa tietoa tutkimuksen kohteesta, kuin perinteisillä luotaintutkimuksilla.

Valokuvapohjainen artefaktianalyysimenetelmä tuottaakin tietoa sekä käyttäjistä ja heidän toiminnastaan että heidän suhtautumisesta itseensä ja toimiinsa.
Projekteissa menetelmä osoittautui toimivaksi tavaksi kerätä käyttäjä- ja kontekstitietämystä käyttäjäkeskeisen suunnittelun tarpeisiin.
ED:2004-10-22
INSSI tietueen numero: 26422
+ lisää koriin
INSSI