haku: @keyword monitoring / yhteensä: 53
hakutulos-lista
viite: 40 / 53
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hoikkala, Ursa
Työn nimi:Design of an Invasive Blood Pressure Measurement Software
Invasiivisen vrenpaineen mittausohjelmiston suunnittelu
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2001
Sivut:106      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Lääketieteellinen tekniikka   (Tfy-99)
Valvoja:Katila, Toivo
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:blood pressure
monitoring
measurement software
object-oriented analysis
object-oriented design
verenpaine
monitorointi
mittausohjelmisto
oliokeskeinen määrittely
oliokeskeinen suunnittelu
Tiivistelmä (fin):Tässä työssä määritellään ja suunnitellaan ohjelmisto, jolla voidaan mitata verenpainetta invasiivisesti.
Ohjelmisto on osa sovelluskehystä, joka tulee tarjoamaan joustavan ympäristön erilaisten potilasvalvontatuotteiden ohjelmistojen toteuttamiselle.
Valvontamonitoreiden käyttöalueita ovat pääasiassa anestesia ja tehohoito.

Lähtökohtana työssä on etsiä käyttäjän ongelmakentästä lähtien kriteerit hyvälle monitorointiohjelmistolle sekä löytää ohjelmistokehityksen menetelmiä, joilla näiden kriteeteriden toteutumiseen voidaan vaikuttaa.
Tärkeimmiksi laatukriteereiksi ohjelmistolle havaittiin turvallisuus sekä ylläpidettävyys.
Turvallisuuskriteeri nousee sovellusalueen luonteesta, vaatimus ylläpidettävyydestä taas kehitettävän sovelluskehyksen pitkästä elinkaaresta.
Standardissa ISO 9126 esitettävistä ohjelmiston laatukriteereistä turvallisuuteen vaikuttavat seuraavat: oikeellisuus, luotettavuus, sekä käytettävyys.
Työssä arvioidaan, miten ohjelmistosuunnittelun hyväksi havaitut menetelmät tukevat turvallisuutta ja ylläpidettävyyttä.
Käytettyjä menetelmiä ovat suunnittelumallit (design patterns), arkkitehtuurimallit, iteratiivinen ohjelmiston kehitysprosessi, käyttötapauskeskeinen oliomäärittely- ja suunnittelumenetelmä sekä Unified Modeling Language - notaatio.
Työssä hyödynnetään myös oliokeskeistä CASE-työkalua Rational Rose.

Työn määrittelyosassa perehdytään invasiiviseen verenpainemittaukseen käyttäjän, monitorituotteiden elinkaaren, ylläpidettävyyden sekä signaalin käsittelyn kannalta.
Analyysissä otetaan lisäksi huomioon tuotteen todennäköiset kehityskohteet, jotta suunniteltu ohjelmisto tukisi niiden toteuttamista tulevaisuudessa.
Määrittelyvaiheen menetelmiä ovat sovellusalueen käsitemaailmaa selventävät luokkamallit, käyttötapauskaaviot sekä vikapuuanalyysi.
Suunnitteluosassa esitetään suunnitteluvaiheen luokkamalli, sekä keskeisille käyttötapauksille interaktiokaaviot, joiden pohjalta kehitetyn luokkamallin toimivuutta arvioidaan.

Työn tuloksena syntyi perusteellinen vaatimusmäärittely sekä suunnittelutason luokkamalli, jota tarkentamalla voidaan siirtyä koodin generointiin ja ohjelmiston toteutusvaiheeseen.

Työn keskeisiä tuloksia ovat eri tahojen ohjelmistolle asettamat, yllättävän monimutkaiset vaatimukset.
Työssä löydettiin myös vaatimuksia, joiden analysointia tulee jatkaa tuotetasolla.
Työ tukee käsitystä, että perusteellinen analyysivaihe vähentää muutostarvetta ja siten kustannuksia seuraavissa vaiheissa.
Toinen keskeinen havainto on, että iteratiivinen ohjelmistokehitysprosessi soveltuu myös alijärjestelmien kehitykseen erityisesti sellaisissa projekteissa, joiden ylätason vaatimukset ovat huonosti määriteltyjä.
Lisäksi työ osoittaa, että suunnittelumallien ja arkkitehtuurimallien avulla voidaan löytää toimivia ratkaisuja ilman pitkää kokemusta oliokeskeisestä ohjelmistosuunnittelusta.
ED:2001-07-10
INSSI tietueen numero: 17819
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI