haku: @supervisor Söderlund, Jan / yhteensä: 55
viite: 24 / 55
| Tekijä: | Salmi, Pekka |
| Työn nimi: | Kotkankatu 1, kehittämissuunnitelma |
| Kotkankatu 1, development plan | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1999 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Rakennusoppi (A-9) |
| Valvoja: | Söderlund, Jan |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + diakuvia |
| Tiivistelmä (fin): | Diplomityö on suunnitelma, jonka sisältönä on vanhan teollisuusrakennuksen peruskorjaaminen asuinkäyttöön. Työn taustana on Valtion Kiinteistölaitoksen tilaama kehittämissuunnitelma, jonka tarkoitus on kartoittaa tyhjillään olevan kiinteistön uusia käyttömahdollisuuksia. Kehittämissuunnitelman sisältäneistä useista vaihtoehdoista on diplomityön pohjaksi otettu ratkaisu, jossa olemassaolevaan rakennukseen on lisätty laajennusosa viereiselle, rakentamattomalle tontille. Diplomityö sisältää myös lähialueen tarkastelun, jossa on otettu kantaa Linnanmäen sisääntulotien ympäristön kehittämiseksi. Suunnittelukohde sijaitsee Helsingissä, Alppilan kaupunginosassa. Kohde on vuonna 1929 rakennettu teollisuusrakennus, jossa alun perin toimi makkaratehdas. Vuonna 1971 tehdas lopetettiin, ja rakennus siirtyi valtion omistukseen palvellen toimistotilana ja Vankeinhoidon koulutuskeskuksena. Rakennus antaa hyvät lähtökohdat peruskorjaustyölle. Rakennusrunko on selkeä: ulkoseinät ovat kantavia massiivitiiliseiniä ja rungon keskellä kulkee pilaririvistö. Ikkunat ovat kookkaita. Keskeisiä ongelmia ovat porrashuoneen sijainti rakennuksen toisessa päässä sekä hankala maastonmuoto. Ensimmäisen kerroksen ikkunat avautuvat ainoastaan pihan puolelle. Kadun puolella katu nousee toisen kerroksen tasalle. Nämä ongelmat ovat johtaneet ratkaisuun, jossa uusi hissillinen porrashuone on sijoitettu vanhan ja laajennusosan väliin. Kaksi alinta kerrosta on yhdistetty kaksikerroksisiksi asunnoksi, joihin on omat sisäänkäyntinsä pihan puolelta. Ylempien kerrosten asuntoihin on kulku sivukäytävän kautta. Nykyinen kylmäullakko on otettu käyttöön ylimmän kerroksen asuntojen osana. Uuden osan ratkaisut ovat periaatteeltaan vanhaa osaa vastaavat. Poikkeuksena on toisessa kerroksessa kadun puolella sijaitseva sivukäytävä, josta on kulku porrashuoneeseen ja asuntoihin. Pihakannen alle on rakennettu paikoitustilaa 12 autolle. Pihalla sijaitseva vanha pesutupa on otettu käyttöön yhteissaunana. Asunnoissa on pyritty monipuolisuuteen. Asuntokoot vaihtelevat 29-149 m2:n välillä. Viiteen asuntoon liittyy sivuasunto, mikä lisää asuntojen joustavaa käyttöä. Julkisivukäsittelyssä on uusi osa liitetty vanhaan yhtenäisen räystäslinjan, aukotuksen rytmin ja yhtenevän materiaalin avulla. Rakennuksen kokonaiskerrosala on 2543 m2, josta laajennusosan osuus on 1263 m2. Bruttoala on 3312 m2 ja tilavuus 10 270 m3. Asuinhuoneistoja on yhteensä 19. Linnanmäen sisääntuloon liittyvässä suunnitelmassa on otettu lähtökohdaksi uusi asemakaava, joka mahdollistaa huvipuiston paikoituksen järjestämisen paikoitusluolaan. Paikoistusluolan toteutuessa Tivolitien ympäristö rauhoittuisi huomattavasti. Tivolitien sisääntuloksi on suunniteltu tilateos, joka havainnollistaa kesän kestoa Linnanmäen aukioloajan, päivän pituuden ja kasvukauden pituuden avulla. Nämä eri kestot voidaan havaita kulkemalla jalan tilateoksen kautta. Lähtökohtana on ollut juhlia Linnanmäen 50-vuotista historiaa. |
| ED: | 1999-06-16 |
INSSI tietueen numero: 14393
+ lisää koriin
INSSI