haku: @supervisor Kauranen, Ilkka / yhteensä: 55
hakutulos-lista
viite: 37 / 55
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kauppinen, Janne Heikki Valtteri
Työn nimi:Suomen aromivahvennemarkkinoita koskeva markkinatutkimus
Market Research of Savory Flovours in Finland
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:61 + liitt. 4      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Konetekniikan osasto
Oppiaine:Teollisuuden kehittäminen ja johtaminen   (TU-117)
Valvoja:Kauranen, Ilkka
Ohjaaja:Harkki, Anu
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Tutkimusongelma voidaan esittää seuraavin kysymyksin.
Kuinka suuri on aromivahvennemarkkinoiden volyymi Suomessa?
Ketkä ovat suurimpia aromivahventeiden toimittajia ja ketkä ovat tärkeimpiä käyttäjiä?
Millaiset ovat lihanjalostajien aromivahventeiden käyttö- ja ostotottumukset?
Millaisin kriteerein käyttäjät arvioivat aromivahventeiden toimittajia ja miten nykyiset toimittajat menestyvät tässä vertailussa?
Millaisia tulevaisuuden näkymiä on aromivahvennemarkkinoilla?

Aromivahventeita ovat natriumglutamaatti, hydrolysoitu vihannesproteiini, hiiva-autolysaatti ja hiivaekstrakti.
Aromivahventeita käytetään lihanjalostusteollisuudessa lisäämään ja vahvistamaan lihan makua.

Aromivahventeita käyttävät lihaa sisältävien elintarvikkeiden tuottajat.
Tutkimuksen tulokset perustuvat suurelta osin lihanjalostusalan yrityksiltä kirjallisten kyselyjen ja puhelinhaastatteluiden avulla saatuihin tietoihin.
Tutkimus kattaa 16 Suomen merkittävintä lihanjalostusyritystä.
Näiden yritysten yhteenlaskettu osuus koko lihanjalostusteollisuuden markkinoista on yli 90 %.
Tutkimuksen lähteenä on käytetty myös elintarvikeviraston tutkimuksia ja tullitilastoja.

Tullitilastojen mukaan vuonna 1993 Suomeen tuotiin 130 000 kg natriumglutamaattia, joka on eniten käytetty aromivahvenne.
Kansainvälisten tilastojen avulla voidaan arvioida, että Suomessa käytetään noin 300 000 kg aromivahventeita vuodessa.

Suurin osa aromivahventeista myydään Suomessa maustetalojen kautta.
Maustetalot valmistavat lihanjalostajayritykselle valmiita seoksia mausteista ja aromivahventeista.
Vain suurimmat lihanjalostusalan yritykset ostavat osan käyttämistään aromivahventeista sellaisenaan.
Esimerkiksi natriumglutamaatista noin 20 % ostetaan muutoin kuin maustesekoituksissa.
Suomalaiset lihanjalostusyritykset vaikuttavat tämän tutkimuksen valossa hyvin tyytyväisiltä maustetaloilta saamaansa palveluun.
Samoin yritykset pitävät toimintansa kannalta valmiiden maustesekoituksien ostamista käytännöllisenä ratkaisuna.

Tulevaisuudessa saattaa osa hydrolysoidun vihannesproteiinin käyttäjistä siirtyä käyttämään soijaproteiinia.
Samoin useat yritykset tutkivat vaihtoehtoja natriumglutamaatin käytölle.
Hiivaekstrakti tullee kasvattamaan markkinaosuuttaan niin hydrolysoidun vihannesproteiinin kuin natriumglutamaatinkin käytön vähenemisen myötä.
ED:1999-12-21
INSSI tietueen numero: 15028
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI