haku: @keyword Energiankulutus / yhteensä: 56
viite: 51 / 56
Tekijä: | Kurki, Pekka |
Työn nimi: | Jauhautuvuuden määritys panosjauhatuskokeilla |
Predicting grindability by batch grinding tests | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2006 |
Sivut: | 104+27 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Materiaalitekniikan osasto |
Oppiaine: | Mekaaninen prosessi- ja kierrätystekniikka (Mak-46) |
Valvoja: | Heiskanen, Kari |
Ohjaaja: | Lehto, Harri ; Hindström, Sami |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark V80 | Arkisto |
Avainsanat: | grindability energy consumption work index Mergan method operating work index jauhautuvuus energiankulutus work index merganmenetelmä operatiivinen work index |
Tiivistelmä (fin): | Jauhatus on prosessiteollisuuden ehkä tärkein ja eniten energiaa kuluttava prosessivaihe. Sen vuoksi, hankkeen taloudellisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että myllyjen tehonkäyttö on mahdollisimman optimaalinen. Myllyjen mitoitus perustuu hienonnettavan materiaalin jauhautuvuuden määrittämiseen. Useimmiten tämä tapahtuu maärittämällä laboratoriossa materiaalin work indeksi. Tämän työn tarkoituksena oli vertailla Bondin ja Merganmenetelmillä eri malmeille määritettyjä Wi arvoja keskenään. Työn yhteydessä rakennettiin Merganmyllyyn momentinmittauslaitteisto, jolla oli mahdollista määrittää jauhatuksen vaatima teho. Työn teoriaosassa tarkasteltiin myllyn tehonottoon vaikuttavia tekijöitä sekä eri tapoja määrittää materiaalin jauhautuvuus. Lisäksi tarkasteltiin käytössä olevia myllyjen mitoitusmenetelmiä. Työn kokeellisessa osassa määritettiin kahden suomalaisen malmin jauhautuvuus sekä Bondin että Merganmenetelmällä. Varsinainen koemateriaali valmistettiin asianomaisten laitosten tankomyllyjen syötteestä. Laitosten kuulamyllyjen syötteen jauhautuvuus määritettiin Merganmenetelmällä. Kuulamyllyjen tehonoton ja syötteen ja tuotteen raekokotietojen perusteella laskettiin näiden operatiiviset work indeksit. Kummallekin malmille Bondin menetelmä antoi suuremman work indeksin arvon kuin Merganmenetelmä. Myllyjen syötteel!e saatiin varsinaista malmia korkeammat Wi- arvot Merganmenetelmällä. Kalsiitille määritetyt Wi-arvot vastasivat hyvin tehdasjauhatukselle laskettuja operatiivisia Wi arvoja. Merganjauhatuksissa myllyn tehonotto alentui jauhatusajan pidentyessä ja tuotteen hienontuessa, samalla Wi arvot kasvoivat. |
ED: | 2007-03-12 |
INSSI tietueen numero: 33214
+ lisää koriin
INSSI