haku: @instructor Rich, Jaana / yhteensä: 6
hakutulos-lista
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Tuovinen, Charlotta
Työn nimi:Laktonien kopolymerointi puolipanosreaktorilla
Copolymerization of lactones in a semi-batch reactor
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:103      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Polymeeriteknologia   (Kem-100)
Valvoja:Seppälä, Jukka
Ohjaaja:Rich, Jaana ; Korhonen, Harri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4133   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Diplomityön tavoitteena oli aikaansaada randomrakenteinen L-laktidi - epsilon-kaprolaktoni kopolymeeri polymerointiolosuhteiden optimoinnin avulla.
Tärkeänä osana työtä oli kopolymeerin mikrorakenteen selvittäminen [13]C-NMR spektroskopian avulla sekä polymeroinnin seuraaminen moolimassan ja konversion kehityksen avulla.

Työn kirjallisuusosassa käsitellään kopolymeerin rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä sekä rakenteen määrittämistä NMR spektreistä.
Myös polymerointimekanismeja ja eri katalyyttien erilaisuuksia käsitellään.

Työn kokeellinen osa koostui kahdesta vaiheesta.
Ensimmäinen vaihe oli katalyytin valinta loppukokeita varten.
Polymeroinnit suoritettiin lasireaktorissa, polymerointilämpötila oli 160 °C ja polymerointiaika 24 h.
Initiaattorina käytettiin glyserolia ja katalyytteinä alumiini-isopropoksidi, antimoni(III)oksidi, sinkkikloridi, tetrabutyyliortotitanaatti, tinaoktoaatti, tinakloridi ja tributyylitinametoksidi.

Katalyyttikokeissa huomattiin selvää eroa katalyyttien välillä, kolme parasta katalayyttiä moolimassojen, konversioiden ja sekvenssipituusien perusteella olivat tetrabutyyliortotitamaatti, tinaoktoaatti ja tinakloridi.
Vaihtoesteröintiä esiintyi vain näillä kolmella katalyytillä.
Vaihtoeströinnin ja siten sekvenssipituuksien kannalta paras katalyytti oli tetrabutyyliortotitanaatti, mutta kun otettiin huomioon myös konversion kehityksen sekä moolimassan, valittiin loppukoita varten katalyytiksi tinaoktoaatti.

Työn toisen vaiheen polymeroinnit suoritettiin DIT-reaktorissa.
Tutkittiin katalyyttipitoisuuden, polymerointilämpötilan ja L-laktidin syöttötavan vaikutusta polymerinteihin ja kopolymeerin rakenteeseen.
Suuremman katalyyttipitoisuuden todettiin nopeuttavan polymerointia ja aikaansaavan Iyhyemmät keskimääräiset sekvenssipituudet sekä suuremman vaihtoesteröintimäärän.

Polymerointilämpötilan vaikutusta tutkittiin 120, 140, 160 ja 180 °C lämpötilossa.
Korkeamman lämpötilan havaittiin nopeuttavan polymerointia, varsinkin epsilon-kaprolatonin konversiota. 120 ja 140 °C:ssa suoritetuissa polymeroinneissa voitiin havaita tuotteissa selvää kiteisyyttä.
Todettiin, että kun keskimääräinen sekvenssipituus ylittää kuuden on tuotteessa huomattavissa olevaa kiteisyyttä.

L-laktidin syöttö erissä polymeroinnin aikana ei vaikuttanut sekvenssipituuksia Iyhentävästi, vaan voitiin todeta, että mitä useammassa erässä L-laktidi syötettiin, sitä pidemmät olivat kopolymeerin keskimääräiset sekvenssipituudet.
Voitiin myös todeta, että epsilon-kaprolaktonin polymeroitumisnopeus kasvoi lisääntyvien L-laktidierien mukana, mikä suuremmaksi osaksi todettiin johtuvan korkeammasta katalyytti- ja initiaattoripitoisuudesta polymeroinnin alussa.
ED:1997-06-19
INSSI tietueen numero: 12276
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI