haku: @keyword transition / yhteensä: 6
viite: 6 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Lukosius, Vaidotas
Työn nimi:Construction Management Systems in the Baltic States
Rakennushankkeiden johtamisjärjestelmät Baltian maissa
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:89      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Rakentamistalous   (Rak-63)
Valvoja:Kiiras, Juhani
Ohjaaja:Naulapää, Pertti
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  1052   | Arkisto
Avainsanat:construction
project management
benchmarking
best practice
Baltic States
Russia
transition
command
market
rakentaminen
projektin johto
Baltian maat
Venäjä
siirtymätalous
suunnitelmatalous
markkinatalous
Tiivistelmä (fin):Työn tavoitteena oli kartoittaa eroja rakennusprojektien johtamisjärjestelmissä markkinatalous-, siirtymätalous- ja suunnitelmatalousmaissa.
Tavoitteena oli lisäksi kehittää benchmarking -malli rakennusyhtiöiden suorituskyvyn arviointiin ja testata ko. mallia erityisesti projektien johtamiskyvyn osalta.

Tutkimus suoritettiin kolmessa maassa: Suomessa, Virossa ja Liettuassa.
Kahta talousjärjestelmää arvioitiin: markkina- ja siirtymätaloutta.
Lisäksi suunnitelmatalous otettiin vertailukohdaksi.
Tiedonkeruu suoritettiin kahdella tasolla: yritysjohdon ja keskijohdon osalta.

Benchmarking -mallin kehittäminen ja soveltaminen oli samalla tutkimuksen päämenetelmä ja päätulos.
Malli sisältää kaksi osa-aluetta (järjestelmää): tuotantotekniikka ja projektien johtaminen.
Kenttätutkimuksen aikana kerätyt lähtötiedot muokattiin malliin soveltuvaksi.

Benchmarking -mallin tarkoituksena on arvioida rakentamisen johtamiskäytäntöjä eri talousjärjestelmissä ja saada vertailukelpoisia tuloksia.
Eräs benchmarking -mallin käytännöt sovellus on keinojen esittäminen tuottavuuden parantamiselle ja suorituskyvyn lisäämiselle.

Benchmarking -mallia sovellettiin kahteen case-yritykseen, joiden vertailukohtina käytettiin Suomesta valittua paras käytäntö -yritystä ja venäläistä yritystä vuoden 1998 aikana.
Tulosten mukaan virolaisen case-yrityksen tuotantotekniikan ja projektien johtamiskyvyn taso olivat lähellä valitun paras käytäntö -yrityksen tasoa.
Tämä johtuu pääosaksi siitä. että virolaisen yrityksen johtajat olivat toimineet aikaisemmin skandinaavisten yritysten palveluksessa ja kyenneet osaksi siirtämään ko. järjestelmiä yritykseensä, osaksi kehittämään vastaavia käytäntöjä Sen sijaan liettualaisen yrityksen projektien johtamisjärjestelmä oli kaukana ko. parhaista käytännöistä.
Myös ko. yrityksen tuotantojärjestelmä oli jonkin verran jäljessä.
Tämä johtuu ko. yritysjohdon heikosta kehittämiskyvystä, mutta myös rajoitetuista kehittämismahdollisuuksista.

Tulosten perusteella ehdotetaan balttilaisille rakennusyhtiöille laajemminkin osaamisen, järjestelmien ja parhaiden käytäntöjen siirtoa Suomesta (ja muista EU-maista Itämeren alueella) ko. yritysten rakennushankkeiden johtamiskyvyn kehittämiseksi markkinatalousmaiden yritysten tasolle.
Onnistuminen perustuu suureksi osaksi tuotantoteknologioiden ja avainhenkilöiden valmiuksien tasapainoiselle, koordinoidulle kehittämiselle.
ED:1999-02-08
INSSI tietueen numero: 14003
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI