haku: @instructor Koskelainen, Ari / yhteensä: 6
hakutulos-lista
viite: 5 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Ala-Laurila, Petri
Työn nimi:Lämpötilan vaikutus selkärankaisten näköaistinsolujen spektraaliherkkyyteen
The Temperature Effect on the Spectral of Vertebrate Photoreceptors
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:79      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian tekniikan osasto
Oppiaine:Lääketieteellinen tekniikka   (Tfy-99)
Valvoja:Koskelainen, Ari
Ohjaaja:Koskelainen, Ari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  4357   | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Näköaistinsolujen valolle herkät pigmenttimolekyylit määräävät näköaistin spektraaliherkkyyden.
Näköaistimuksen primäärisessä vaiheessa pigmenttimolekyylit virittyvät.
Viritystilaa vastaa näköpigmentille ominainen aktivaatioenergian (E_0) arvo.
Valon ohella myös terminen energia voi aktivoida pigmenttimolekyylejä.
Tähän ajatukseen pohjautuu Stilesin 1940-luvulla esittämä spektraaliherkkyysmalli, joka ennustaa, että valon pitkillä aallonpituuksilla näköaistinsolujen spektraaliherkkyys riippuu vallitsevasta lämpötilasta.
Lämpötilan vaikutukseen perustuen voidaan laskea näköpigmentin aktivaatioenergia (E_0).
Aktivaatioenergia (E_0) on vallitsevan käsityksen mukaan kääntäen verrannollinen näköaistinsolun spektraaliherkkyyden maksimia vastaavaan aallonpituuteen (lambda_(max)).

Tässä diplomityössä on selvitetty lämpötilan vaikutusta eri näköpigmenttien spektraaliherkkyyteen.
Tavoitteena oli testata ajatusta, jonka mukaan aktivaatioenergia on kääntäen verrannollinen spektraaliherkkyyden maksimia vastaavaan aallonpituuteen.
Pyrkimyksenä oli laskea tutkittujen näköpigmenttien aktivaatioenergiat (E_0).
Lisäksi työssä on arvioitu näköaistinsolujen kromoforin eli valoa absorboivan pigmenttimolekyylin rakenneosan (A1- ja A2-tyypin kromoforit) vaikutusta näköpigmentin aktivaatioenergiaan.

Näköaistinsolujen spektraaliherkkyys määritettiin aallonpituusvälillä 397-802 nm elektro- retinogrammitekniikalla kahdessa lämpötilassa (n. 5-10 °C ja n. 25 °C).
Tutkimuksen kohteena käytettiin tavallisen aikuisen sammakon ja sammakon toukkien (Rana temporaria) sekä aikuisen kynsisammakon (Xenopus laevis) eristettyjä verkkokalvoja.

Tutkimuksessa todettiin, että lämpötila vaikuttaa näköpigmenttien spektraaliherkkyyteen: lämpötilaa kohotettaessa spektraaliherkkyys kasvaa valon pitkillä aallonpituuksilla.
Sen sijaan tutkimustulokset osoittavat vääräksi vallitsevan käsityksen aktivaatioenergian (E_0) ja herkkyyden maksimia vastaavan aallonpituuden (lambda_(max)) välisestä kääntäen verrannollisesta riippuvuudesta.
Lisäksi tulokset osoittavat, että A1-kromoforin korvaaminen A2-kromoforilla alentaa näköpigmentin aktivaatioenergiaa.

Diplomityön merkitys on ennen kaikkea siinä, että se kumoaa näkötutkimuksessa yli 40 vuotta vallinneen käsityksen aktivaatioenergian ja näköpigmentin spektraaliherkkyyden välisestä kääntäen verrannollisesta riippuvuudesta.
Työssä esitetyt tutkimustulokset tullaan julkaisemaan kansainvälisessä sarjajulkaisussa.
ED:1999-06-17
INSSI tietueen numero: 14426
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI