haku: @instructor Witting, Kristian / yhteensä: 6
viite: 2 / 6
| Tekijä: | Korhonen, Eero Sakari |
| Työn nimi: | Natural Fire Modelling of Large Spaces |
| Luonnolliseen palonkehitykseen perustuvat mallit suurissa suljetuissa tiloissa | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2000 |
| Sivut: | 97 Kieli: eng |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto |
| Oppiaine: | Teräsrakennetekniikka (Rak-83) |
| Valvoja: | Mäkeläinen, Pentti |
| Ohjaaja: | Witting, Kristian |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/88328 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Luonnolliseen palonkehitykseen perustuva tulipalon mallintamismenetelmät eivät toistaiseksi ole riittävän luotettavia ja samalla yksinkertaisia rakennesuunnittelijoiden käyttöön soveltuvaksi. Suurien tilojen palonkehitystä arvioitaessa muuten suhteellisen yleisesti käytössä olevat vyöhykemallit eivät ole riittävän luotettavia. Perinteisillä lämpötilojen arviointimenetelmillä saatetaan suurissa tiloissa yliarvioida lämpötiloja, koska monet huonepalon oletukset eivät ole voimassa. Kirjallisuusanalyysin perusteella voidaan todeta, että suuriin urheilutiloihin liittyvistä paloriskeistä suurimmaksi koettiin kahvilat ja ravintolat, hienosti sisustetut yksityisaitiot sekä messut ja muut tapahtumat, jotka suoranaisesti eivät liity urheiluun. Myrkyllistä ja poistumisnäkyvyyttä heikentävää savua pidettiin suurimpana henkilöriskinä. Rakenteiden sortumista tai vaurioitumista ei pidetty todennäköisenä paloriskinä. Suurissa tiloissa paikallinen palo on rakenteisiin kohdistuvista paloriskeistä todennäköisin. Tilan yleissyttymistä ei pidetä todennäköisenä. Tulipalon dynamiikkaa käsitellään työssä suhteellisen laajasti. Tarkoituksena on antaa yleiskuva tulipaloon vaikuttavista fysikaalisista ja kemiallisista seikoista. Työssä esitellään luonnolliseen palonkehitykseen perustuen laskettuja paikallisten palojen lämpötilojen määrittämismenetelmiä korkeissa tiloissa. Tehdyissä mallinnuksissa on käytetty Hasemin kehittämää menetelmää teräksen lämpötilan laskemiseksi sekä Alpertin kehittämää menetelmää kaasun lämpötilan määrittämiseksi palopatsaan keskiakselilla. Mallinnusesimerkeissä on esitetty sekä kokeellisesti määritetyn palotehokäyrän että aikariippuvaisen palotehokäyrän käyttämistä lämpötilan määrittämiseksi. Erityisesti jälkimmäisen menetelmän hyödyntämisen todettiin vaativan käyttäjältään tulipalon erityistuntemista. Esimerkkilaskuissa saatujen lämpötilojen perusteella voidaan todeta, että suurissa tiloissa tulipalo saattaa aiheuttaa vaurioita kantaville rakenteille vain silloin kun palo on hyvin lähellä rakenteita. Mallinnuksesta voi todeta myös, että Alpertin ja Hasemin mallit ovat helppokäyttöisiä vaikka vaativatkin käyttäjältään perehtyneisyyttä tulipalon ilmiönä. Molemmat mallit sopivat hyvin myös suunnittelijoille käytettäväksi paikallisten palojen lämpötilojen arviointiin. |
| ED: | 2000-10-18 |
INSSI tietueen numero: 15868
+ lisää koriin
INSSI