haku: @instructor Toppinen, Sami / yhteensä: 6
viite: 5 / 6
Tekijä: | Silvekoski, Maija |
Työn nimi: | Isobuteenin dimeroinnin kineettinen mallitus |
Kinetic modelling of dimerisation of isobutene | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2001 |
Sivut: | ix + 82 s. + liitt. 35 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian tekniikan osasto |
Oppiaine: | Teknillinen kemia (Kem-40) |
Valvoja: | Krause, Outi |
Ohjaaja: | Toppinen, Sami ; Kanervo, Jaana |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 3887 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityön tarkoitus oli isobuteenin dimeroinnin yhteydessä tapahtuvien reaktioiden kinetiikan mallitus. Kirjallisuusosassa pyrittiin perehtymään dimeroinnissa katalyytteinä käytettyjen ioninvaihtohartsien karakterisointiin ja ominaisuuksiin. Kineettistä mallia varten tehtiin kokeita jatkuvatoimisella sekoitusreaktorilla nestefaasissa. Reaktoriin syötettiin dimeroitavaa isobuteenia, lisäaineena käytettävää tertbutanolia (TBA) ja liuottimena käytettävää isopentaania. Kokeissa määritettiin reaktorista ulostulevat moolivirrat kaasukromatografilla. Isobuteenin konversio kasvoi lämpötilan noustessa ja TBA-pitoisuuden laskiessa. Tällöin selektiivisyys dimeereiksi puolestaan laski. Liuottimen määrä ei vaikuttanut merkittävästi konversioon ja dimeeriselektiivisyyteen tutkituissa olosuhteissa. Kineettistä mallia laadittaessa keskityttiin isobuteenin dimerointi- ja trimerointireaktioiden mallittamiseen. Lähtökohdaksi valittiin kahden paikan Langmuir-Hinshelwood-malli. Sitä yksinkertaistamalla etsittiin koetuloksia parhaiten kuvaavaa kineettistä mallia. Lopuksi malliin liitettiin Arrheniuksen yhtälön mukainen lämpötilariippuvuus. Alkuperäinen Langmuir-Hinshelwood -malli kuvasi koetuloksia melko hyvin, joskin parametrit identifioituivat huonosti. Yksinkertaistuksia tekemällä parametrien identifioituvuus parani. Lämpötilariippuvuuden huomioiminen osoittautui hankalaksi. Työn tuloksena saatiin yksinkertainen malli, joka kuvasi jokseenkin koetuloksia korkean TBA-pitoisuuden alueella. |
ED: | 2001-05-21 |
INSSI tietueen numero: 17560
+ lisää koriin
INSSI