haku: @keyword non-invasive / yhteensä: 6
hakutulos-lista
viite: 5 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Winqvist, Annukka
Työn nimi:Pulse Wave Transit Time Measurement for Continuous Non-Invasive Blood Pressure Monitoring
Pulssin kulkuajan mittaus jatkuvaa, ei-invasiivista verenpaineen monitorointia varten
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2002
Sivut:71      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto
Oppiaine:Lääketieteellinen tekniikka   (Tfy-99)
Valvoja:Katila, Toivo
Ohjaaja:
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:pressure pulse
transit time
blood pressure
non-invasive
impedance cardiography
painepulssi
kulkuaika
verenpaine
ei-invasiivinen
impedanssikardiografia
Tiivistelmä (fin):Valtimon verenpaine on tavallinen monitorointiparametri anestesiassa ja tehohoidossa.
Nykyään monitorointi suoritetaan joko ajoittaisilla ei-invasiivisella mittauksilla tai jatkuvalla invasiivisella mittauksella.
Jatkuvia ei-invasiivisia menetelmiä on kehitetty, mutta toistaiseksi mikään niistä ei ole osoittautunut tarpeeksi toimivaksi.
Kulkuaikamenetelmä perustuu siihen havaintoon, että verenpainepulssin etenemisnopeus valtimossa on verrannollinen verenpaineeseen.
Tyypillisesti pulssin lähtöaikaa approksimoidaan ECG:n R-aallolla, ja sitä seuraava ääreispulssi ilmaistaan pletysmografialla.
Näin mitattu kulkuaika sisältää ns. pre-ejektioajan, joka on viive R-aallon ja aorttaläpän aukeamisen välillä.

Tämän diplomityön tarkoitus oli toteuttaa pulssin kulkuajan mittaus tavallisella monitorointilaitteistolla.
Samanaikaisesti mitattiin kahta viivettä: R-aallon ja distaalisen pletysmogrammipulssin välistä viivettä sekä R-aallon ja impedanssikardiogrammipulssin (IKG) välistä viivettä.
Jälkimmäinen kuvasti pre-ejektioajan vaikutusta.
Viiveiden erotus oli pulssin todellinen kulkuaika, jonka oletettiin olevan kääntäen verrannollinen verenpaineeseen.

Ääreispulssin havainnointipaikka vaikutti kulkuaikamittaukseen.
Ranteessa pletysmogrammin aaltomuoto oli etenevän ja heijastuneen aallon summa.
Heijastuneiden pulssien ajoitus ja amplitudi riippuivat pienten ääreisvaltimoiden ja kapillaarien vaihtelevasta impedanssista.
Mitattuihin kulkuaikoihin vaikuttivat siten muutkin tekijät kuin verenpaine.
Sydämen ja sormen väliltä mitatut kulkuajat korreloivat verenpaineen kanssa paremmin kuin sydämen ja ranteen väliltä mitatut kulkuajat.

Testit osoittivat, että impedanssikardiografiassa voidaan käyttää kahta tavallista, rintakehälle asetettavaa ECG-elektrodia, mutta signaalin muoto ja amplitudi riippuvat voimakkaasti potilaan asennosta.
Jos toinen elektrodeista sijoitetaan kaulaan, signaali vaihtelee vähemmän.
ECG:n kanssa synkronoitu suodatus osoittautui tehokkaaksi IKG-datan käsittelyssä.
ED:2002-10-14
INSSI tietueen numero: 19031
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI