haku: @keyword radiation efficiency / yhteensä: 6
hakutulos-lista
viite: 3 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Villanen, Juha
Työn nimi:Compact antenna structure for mobile handsets
Käsipuhelimen pienikokoinen antennirakenne
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2003
Sivut:84      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Radiotekniikka   (S-26)
Valvoja:Vainikainen, Pertti
Ohjaaja:Ollikainen, Jussi ; Kivekäs, Outi
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:handset antenna
bandwidth
radiation efficiency
coupling structure
SAR
käsipuhelimen antenni
kaistanleveys
säteilyhyötysuhde
kytkentärakenne
Tiivistelmä (fin):Tässä diplomityössä tutkittiin käsipuhelimen pienikokoista antennirakennetta.
Nykyisten matkapuhelinten piirilevyt on suojattu metallikuorella.
Yleensä suojaus on tehty piirilevyn toiselle puolelle piirilevyn toisen puolen ollessa mahdollisimman hyvin maadoitettu.
Tämä yhdistelmä muodostaa matkapuhelimelle tyypillisesti noin muutaman millimetrin paksuisen metallisen rungon.
Viime aikoina rungon vaikutusta matkapuhelinantennien ominaisuuksiin on tutkittu.
On huomattu, että erityisesti E-GSM900 taajuuksilla ja pienillä matkapuhelimen sisäisillä antenneilla, kuten PIFA (Planar Inverted F-Antenna), runko toimii pääsäteilijänä.
Tutkimustulokset osoittavat, että käyttämällä käytännössä säteilemättömiä kytkentärakenteita, matkapuhelimen sisäisen antennin kokoa voidaan pienentää huomattavasti.

Aluksi työssä käytiin lyhyesti läpi pienten antennien teoriaa sekä matkapuhelinantenneille asetettuja vaatimuksia.
Myöskin yhteenveto tämän hetken pienimmistä matkapuhelinantenneista esitettiin.
Tätä seurasi katsaus matkapuhelimen rungon vaikutuksista antennin ominaisuuksiin, jonka jälkeen käytiin läpi käsipuhelimen pienikokoisen antennirakenteen teoriaa.
Tähän teoriaan perustuen suunniteltiin kaksi erilaista antennimallia ja kummastakin niistä rakennettiin kaksi prototyyppiä - yksi E-GSM900- ja yksi GSM1800-järjestelmälle.
Antennimalli 1:n kytkentärakenne sijoitettiin perinteiseen tapaan täysin rungon yläpuolelle kun taas antennimalli 2:n kytkentälevy taivutettiin rungon lyhyemmän reunan yli, jotta saavutettaisiin voimakas kytkentä rungon aaltomuotoon.

Kummatkin antennimallit täyttivät GSM900- ja GSM1800-järjestelmien kaistanleveysvaatimukset.
Antennimalli 2:lla oli kuitenkin paljon isompi kaistanleveys kuin antennimalli 1:llä.
Kummankin antennimallin säteily- ja kokonaishyötysuhteet olivat korkeita ja säteilykuviot sopivia matkapuhelinkäyttöön.
Myös mitatut SAR (Specific Absorption Rates)-arvot pysyivät CENELEC:n Eurooppalaisten raja-arvojen alapuolella.
Antennimalli 1:n tilavuus oli 2.2 cm[2] kun taas antennimalli 2 vei vain 1.1 cm[3]:n tilavuuden.
Tämä on noin neljä kertaa vähemmän kuin matkapuhelimen tyypillisen kaksitaajuus-PIFA:n koko.
Rakennettujen antennimallien mittaustulokset osoittavat, että tässä työssä tutkittu pienikokoinen antennirakenne soveltuu käytettäväksi matkapuhelimissa ja se voidaan toteuttaa hyvin pieneen tilaan.
ED:2003-03-10
INSSI tietueen numero: 19391
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI