haku: @instructor Juurmaa, Kimmo / yhteensä: 6
viite: 3 / 6
Tekijä: | Kiili, Riku |
Työn nimi: | VTS-järjestelmän hyödyntäminen suurten tankkereiden talviliikennöintikyvyn arvioimisessa |
Use of the VTS System in Estimating the Winter Trafficability of Large Tankers | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2004 |
Sivut: | 61 s. + liitt. Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Konetekniikan osasto |
Oppiaine: | Laivanrakennusoppi (Kul-24) |
Valvoja: | Riska, Kaj |
Ohjaaja: | Juurmaa, Kimmo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 4250 | Arkisto |
Tiivistelmä (fin): | Tässä diplomityössä on tutkittu suurten tankkereiden liikennöintiä Suomenlahden talviolosuhteissa talvella 2003 - 2004. Työssä hyödynnetään Suomenlahden laivaliikenteen ohjausjärjestelmää, VTS järjestelmää, johon koko talven Suomenlahden laivaliikenne on talletettu. VTS järjestelmää ei ole aikaisemmin hyödynnetty tähän tarkoitukseen. Työn tavoitteina ovat arvioida VTS järjestelmän soveltuvuutta liikennöintitutkimuksien tekemiseen, sekä parantaa käsitystä sujuvan laivaliikenteen vaatimuksista talviolosuhteissa. Lisäksi tavoitteena on selvittää aluksen koon ja konetehon vaikutusta liikennöintikykyyn ja avustustarpeeseen. Työssä ei pyritty yksityiskohtaiseen suorituskyky- ja vastustarkasteluun, vaan asioita tarkastellaan suuruusluokkatasolla suuren aineiston perusteella. Tarkastelun kohteeksi valittiin suurimmat Itämerellä liikennöivät tankkerit, koska niiden talviliikennöintikyvystä on olemassa vain hyvin vähän tietoa. VTS järjestelmästä poimittiin tarkasteltujen alusten liikennöintiin liittyvää aineistoa, mm. käytetyt reitit, nopeudet, jäänmurtajien avustustapahtumat, saattueet, juuttumiset, odotuspaikat ja -ajat sekä muut liikennöintiin liittyvät tapahtumat. Tämän liikennöintiaineiston perusteella on laskettu käytettyjä keskinopeuksia, avustuksen määriä ja näihin käytettyjä aikoja, sekä havainnoitu yleisesti talviliikenteen sujuvuutta ja käytäntöjä. VTS järjestelmästä pystyttiin saamaan paljon tietoa alusten liikennöinnistä ja sen todettiin olevan hyödyllistä liikennöintitutkimusten kannalta, joskin järjestelmässä on parannettavaa. Parannusten avulla VTS järjestelmän mahdollisuudet laivaliikenteen tutkimiseen ovat suuret. Saatujen tulosten perusteella jääluokka ei yksin selitä suurten tankkereiden avustustarvetta. Aluksen leveydellä ja teho/kantavuus-suhteella on vaikutusta avustusaikaan ja -tarpeeseen. Aluksen leveys vaikuttaa myös konetehoa enemmän avustusnopeuteen. Mitä enemmän tankkeri pystyy kulkemaan itsenäisesti, sitä suuremman todettiin sen keskinopeuden olevan. Jos esimerkiksi halutaan selvittää avustustarpeeseen perustuva vaatimus eri jääluokkien koneteholle, tulisi alusliikennettä seurata systemaattisesti useamman talven ajan. |
ED: | 2005-01-11 |
INSSI tietueen numero: 26629
+ lisää koriin
INSSI