haku: @keyword anaerobinen hajoaminen / yhteensä: 6
hakutulos-lista
viite: 5 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Hietanen, Liisa
Työn nimi:Kaatopaikkajätteen anaerobisessa hajoamisessa muodostuvat päästöt ja niiden simulointi
Emissions generated during anaerobic degradation of landfilled waste and simulation of anaerobic degradation
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2005
Sivut:106+5      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto
Oppiaine:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Valvoja:Kiuru, Heikki
Ohjaaja:Pelkonen, Markku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:anaerobic degradation
landfill simulation reactor (LSR)
methane production
methanogens
landfilled waste
leachate
anaerobinen hajoaminen
kaatopaikan simulointireaktori (LSR)
metaanintuotto
metanogeeni
kaatopaikkajäte
suotovesi
Tiivistelmä (fin): Työn alussa kirjallisuustutkimuksessa on selvitetty kaatopaikkajätteen biologisia hajoamisprosesseja ja niissä syntyviä päästöjä sekä kaatopaikan olosuhteiden vaikutusta jätteiden hajoamisnopeuteen.
Työssä on esitelty lyhyesti muutamia kaatopaikkojen hoitotoimenpiteitä, jotka vaikuttavat olosuhteisiin kaatopaikoilla sekä jätteen hajoamisnopeuteen.
Kirjallisuusosan lopussa on lyhyt katsaus maailmalla tehtyihin kaatopaikkatutkimuksiin sekä niissä käytettyihin tutkimusmenetelmiin.

Kokeellisen osan tavoitteena on tutkia lämpötilan ja jätteeseen imeytettävän puhtaan veden määrän vaikutusta jätteiden hajoamisnopeuteen.
Kokeet toteutettiin kaatopaikkojen simulointireaktoreilla (LSR, kokonaistilavuus 130 1), joissa tutkittavana materiaalina käytettiin kaatopaikalle sijoitettua jätettä.
Jäte oli ollut kaatopaikalla 1-9 vuotta.
Jätteen kosteuspitoisuus pidettiin hajoamiselle mahdollisimman optimaalisena suotoveden kierrätyksellä.
Reaktoreista kahta pidettiin noin 20 C, kolmea 33 C ja kahta 45 °C lämpötilassa, minkä lisäksi reaktoreihin luotiin eroja viikoittaisen puhtaan veden lisäyksen määrällä.
Kokeessa käytetty puhtaan veden lisäysmäärä oli viidessä reaktorissa 0,75 l/vko, yhdessä 0,5 l/vko ja yhdessä 0,2 l/vko.
Tutkimusjakso kesti 140 vuorokautta.

Tutkimusjakson aikana seurattiin reaktoreissa syntyvän kaasun määrää ja koostumusta sekä suotoveden laatua.
Reaktorit pyrittiin pitämään tutkimuksen ajan metaanintuottovaiheessa ja reaktoreissa syntyneen kaasun metaanipitoisuus olikin lyhyen käynnistysvaiheen jälkeen noin 60 %.
Lämpötilan nosto tehosti mikrobien toimintaa ja lisäsi jätteen kaasuntuottoa.
Kun lisätyn veden LIS-suhde oli 0,5, psykrofiilisissä reaktoreissa oli muodostunut kaasua yhteensä 40 l/kg (TS) ja mesofiilisissä 65 l/kg (TS).
Tutkimuksessa havaittiin myös jätteeseen imeytettävän puhtaan veden parantavan kaasuntuottoa, sillä siitä mesofiilisestä reaktorista, johon lisättiin vettä 0,2 l/vko, syntyi samassa ajassa kaasua vain 55 l/kg (TS).
Mikrobiologista aktiivisuutta tutkittiin myös havainnoimalla metaania tuottavien mikrobien määrää suotovedessä.
Näistä määrityksistä saadut tulokset tukivat metaanintuotosta tehtyjä havaintoja.

Suotoveden laadussa ero eri lämpötilojen välillä näkyi orgaanisen aineen määrässä sekä hajoamistuotteiden pitoisuuksissa.
Esimerkiksi suotoveden BOD7-pitoisuus oli kokeiden lopussa psykrofiilisisä reaktoreissa 380 mg/l, kun se mesofiilisissä reaktoreissa oli 180 mg/l.
Hajoaminen oli siis tehokkaampaa lämpimämmissä olosuhteissa.
Korkein tutkimuksen aikana havaittu BOD7/COD-suhde oli 0,65, mutta suhde laski kokeen kuluessa ja oli kokeiden lopussa 0,06-0,12.
Tämä mukaan reaktoreissa tapahtuva hajoaminen oli ennen metaanintuottovaiheeseen siirtymistä hetken hapontuottovaiheessa.
ED:2005-06-28
INSSI tietueen numero: 28953
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI