haku: @instructor Siitonen, Tuomo / yhteensä: 6
viite: 2 / 6
| Tekijä: | Tiula, Niko |
| Työn nimi: | Yksityistalo Suvisaaristoon |
| Private house in Suvisaaristo | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2006 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtiosasto |
| Oppiaine: | Arkkitehtuuri II (A-52) |
| Valvoja: | Siitonen, Tuomo |
| Ohjaaja: | Siitonen, Tuomo |
| Sijainti: | P1 Ark A folio | Arkisto |
| Tiivistelmä (fin): | Suunnittelualueena on merenrantatontti Espoon Suvisaaristossa Marholmin saaressa pinta-alaltaan 0.52 ha. Olen suunnitellut diplomityössäni tontille yhden perheen asuinrakennuksen, bruttoalaltaan 520 k-m2. Suunnittelun keskeisimpänä lähtökohtana on maisematila, joka muodostaa tontin varsinaisen arkkitehtuurin. Suvisaariston osayleiskaavassa Marholmin saaren alue on kokonaan AO-erillispientalojen aluetta. Tonttitehokkuus on e=0.1. Suunnitteluratkaisu ei edellytä poikkeuksia tähän kaavaan. Rakennus on sijoitettu etelään viettävän tontin pohjoiskulmaan. Tontin reunoilla sijaitsevat puustoalueet rajaavat vaikuttavan maisematilan. Kallionselkä tontin keskellä ja lahden vastarannan jyhkeä saaristolaismaisema muodostavat maisematilan painopisteen. Kallionselän taakse on sijoitettu eteläjulkisivu, josta merinäköala avautuu laajana. Massan akselipisteessä on rakennuksen korkein kohta - massiivinen piippu. Se sitoo rakennuksen kokonaisuudeksi ja osoittaa rakennuksen varsinaisen suunnan. Akselin ympärille levittäytyvät tilat muodostavat T-kirjaimen muotoisen massan, joka jakaa tontin kolmeen, maisematekijöiltään eriluonteiseen osaan. Erillinen vierastalo on sijoitettu omalle tasolleen. Rakennuksen yläkertaan on sijoitettu 260 k-m2 ja alakertaan 130 k-m2. Rakennuksessa on lisäksi kellaritiloja. Tilojen järjestykseen on vaikuttanut sisäänkäynnin sijoittaminen rakennuksen akselikohtaan, tilojen sisäisten näkymien linjat sekä saaristomaisema. Julkisemmassa yläkerrassa tiukasti rajattuja huonejakoja ei ole juuri muodostettu. Huonejaot on toteutettu rajaavilla kappaleilla sekä huonekorkeuksien ja tasojen eroilla. Yksityisemmässä alakerrassa kolme makuuhuonetta on sijoitettu sarjaksi meren puoleista julkisivua vasten siten, että kahdella pienemmällä huoneella on yksi yhteinen kylpyhuone ja wc. Päämakuuhuoneen yhteyteen on liitetty vaatehuoneen, kodinhoitohuoneen, erillisen wc:n ja kylpyhuoneen kokonaisuus. Saunaosasto toimii erillisenä asuntosaunana. Talvisin rannassa olevaa saunaa ei juurikaan käytetä. Vierastalosta on johdettu portaat alas pukuhuoneeseen, jolloin vieraat voivat käyttää saunaosastoa omana kylpyhuoneosastonaan. Rakennuksen massa on kontrastissa luontoon. Julkisivujen harkkorakenteiset kiviosat on rapattu valkoiseksi ja sokkeli on vaaleaa betonia. Vastapainoksi sisääntulopihan puuosat ovat pystypaneloitua lehtikuusta. Ikkunoiden karmit ovat petsaamatonta, mattalakattua lehtikuusta. Runko on suunniteltu toteutettavan pääosin paikalla tehtynä. Kantavana pystyrakenteena on valettava lämpöharkko. Alapohjarakenteena on maanvarainen laatta, välipohjana ontelolaatat. Etelänpuoleisissa ikkunoissa on liikalämpöä ulos heijastava kalvo. Ruokailuterassin katoksen ja markiisien tehtävänä on estää sisätilan liiallinen lämpökuorma. Lämmitysjärjestelmänä on vesikiertoinen lattialämmitys, jonka lämmönlähteenä käytetään maalämpöpumppua. Suunnitellessani rakennuksen arkkitehtuuria olen pitänyt tärkeimpänä sisätilojen ja maiseman välisiä yhteyksiä. Sisätilat ovat terassien ja katosten välityksellä suorassa yhteydessä rajattuun maisematilaan. Huoneet on sijoitettu siten, että näkymät lahdelle ovat aina parhaat mahdolliset. Tilasarjoihin on sisällytetty silti yllätyksellisyys. |
| ED: | 2006-09-20 |
INSSI tietueen numero: 32392
+ lisää koriin
INSSI