haku: @keyword particle size / yhteensä: 6
hakutulos-lista
viite: 5 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Koivunen, Jussi
Työn nimi:Häiriöiden vaikutus retentiopolymeerin toimintaan
The effect of disturbances on retention polymer response
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2006
Sivut:97 s. + liitt. 36      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan osasto
Oppiaine:Puunjalostuksen kemia   (Puu-19)
Valvoja:Laine, Janne
Ohjaaja:Ahlgren, Jonni
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  401   | Arkisto
Avainsanat:retention
pigment
particle size
retentio
pigmentti
partikkelikoko
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena oli selvittää laboratoriomittakaavassa eri häiriöiden vaikutusta retentiopolymeerin vasteeseen ja pigmenttien retentioon.
Toisaalta työn tavoitteena oli arvioida retention säädön kannalta olennaisia fysikaalisia ja kemiallisia tekijöitä.
Retentiopolymeerejä on käytetty paperinvalmistuksessa jo vuosikymmeniä pigmenttien ja hienoaineksen retention parantamiseksi, mutta perusteellinen tieto niiden toimintamekanismeista on edelleen puutteellinen, etenkin dynaamisissa olosuhteissa.
Pigmentit ovat haaste paperinvalmistuksen hallinnan kannalta, koska esimerkiksi niiden muoto, tiheys, varaus ja pinnan ominaisuudet vaihtelevat, jolloin pigmentteihin liittyvä luotettava ja tarkka mittaus on hankalaa.

Tutkimuksen kokeellinen osa käsitti retentiotestejä (Dynamic Drainage Jar) sekä viiraveden analysointia eri massaseoksilla.
Viiravesi erotettiin kahteen faasiin, suodosfaasiin ja sakkafaasiin.
Suodosfaasista määritettiin anionisuus ja sakkafaasista partikkelikoko (Galai CIS-100) retentioaineannoksen funktiona.
Pigmentteinä käytettiin pääosin kahta partikkelikooltaan erilaista jauhettua kalsiumkarbonaattia.

Retentiotesteissä havaittiin, että partikkelikooltaan suurempi karbonaatti retentoitui huomattavasti paremmin kuin pienikokoisempi karbonaatti.
Päällystetyn hylyn mukana tulevat pigmentit retentoituivat hyvin, koska hylyn käsittely ei riittänyt irrottamaan pigmenttejä kuitujen pinnoilta.
Massasulpun laimennuksissa käytettiin ionivaihdettua vettä tai kirkassuodosta.
Kirkassuodoksen käyttö kasvatti tuhkaretentiota, tällöin massasulpun anionisuus ja johtokyky olivat korkeammat.
Suolan lisäys kasvatti tuhkaretentiota, samalla havaittiin viiraveden sakkafaasin partikkeleiden koon kasvu.
Fiksatiivin käyttö ennen retentiopolymeerin lisäystä kasvatti tuhkaretentiota, mutta fiksatiiviannoksen korottaminen ei aina kasvattanut viiraveden sakkafaasin partikkeleiden kokoa.

Viiraveden sakkafaasin partikkeleiden koko kasvoi lähes lineaarisesti retentioaineannoksen funktiona.
Viiraveden sakkafaasin partikkeleiden tietty koko ei kuitenkaan usein johtanut samaan tuhkaretentioon eri massaseoksilla.
Viiraveden suodosfaasin anionisuus laski yleensä jonkin verran retentioaineannoksen funktiona, mutta joissain tapauksissa viiraveden suodoksen anionisuus pysyi lähes vakiona.

Viiraveden sakkafaasin partikkelikokomittausten tulosten perusteella pigmenttien retentio perustuu suurelta osin massasulpussa olevien partikkeleiden törmäystaajuuksiin.
Pigmenttien partikkelikokojakaumista ne pigmentit, joita oli eniten, retentoituivat tai flokkautuivat todennäköisimmin.
ED:2006-09-29
INSSI tietueen numero: 32434
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI