haku: @keyword hexenuronic acid / yhteensä: 6
viite: 5 / 6
Tekijä: | Hänninen, Tuomas Aleksi |
Työn nimi: | Chemical and morphological changes in eucalyptus kraft pulp during selective hydrolysis |
Happohydrolyysin kemialliset ja morfologiset vaikutukset eukalyptussulfaattiselluun | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 80 s. + liitt. 26 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Puunjalostuksen kemia (Puu-19) |
Valvoja: | Vuorinen, Tapani |
Ohjaaja: | Isogai, Akira ; Kontturi, Eero |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 445 | Arkisto |
Avainsanat: | eucalyptus kraft pulp hexenuronic acid TEMPO-mediated oxidation size exclusion chromatography selective hydrolysis eukalyptus hekseeniuronihappo TEMPO-hapetus kokoekskluusiokromatografia happohydrolyysi |
Tiivistelmä (fin): | Koska eukalyptuksen käyttö sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineena kasvaa jatkuvasti, tulee yhä tärkeämmäksi ymmärtää erilaisten käsittelyjen siinä aiheuttamia muutoksia. Tässä tutkimuksessa käsitellään happohydrolyysin vaikutuksista eukalyptussellun hienorakenteisiin. Happohydrolyysin avulla sellusta voidaan poistaa hekseeniuronihapporyhmiä, jotka aiheuttavat paperin jälkikellertymistä ja suurentavat muiden valkaisukemikaalien kulutusta muissa valkaisuvaiheissa. Vertailumassaksi valittiin koivu, koska se on eukalyptuksen tavoin lehtipuu sekä sellu- ja paperiteollisuudelle tärkeä puulaji. Happivalkaistut eukalyptus- ja koivusulfaattimassat happohydrolysoitiin eri pH-arvoissa (3.5,2.5,2). Massoja analysoitiin kokoekskluusiokromatografilla (SEC) johon oli yhdistetty ultravioletti- (UV), taitekerroin- (RI) ja monikulmalasersädedetektori (MALS), röntgendiffraktometrillä ja transmissioelektronimikroskoopilla (TEM). TEM:lla otettiin kuvia erotelluista mikrofibrilleistä,jotka valmistettiin hapettamalla massat 2,2,6,6-tetrametyylipiperidiini-l-oksyylillä (TEMPO) ja hajottamalla kuidut tehosekoittimella. SEC ja TEMPO-hapetus käsitellään tarkemmin diplomityön kirjallisuusosassa. Massojen kappaluvut laskivat kolmannekseen jo pH 3.5:ssä tehdyllä happohydrolyysillä saannon laskiessa vain noin 3 %. Massojen kiteisyyksiin ja kidekokoon ei happohydrolyysillä ollut vaikutusta. SEC mittauksista kävi ilmi, että happohydrolyysi aiheutti kuidun rakenneosien pilkkoutumista vain eukalyptusmassan tapauksessa. UV-tulokset osoittivat, että suurin osa eukalyptuksen ligniinistä on sidoksissa selluloosaan, mikä on hyvin epätavallista lehtipuille. pH 2:ssa happohydrolysoiduissa massoissa karboksyyliryhmien määrä TEMPO-hapetuksen jälkeen oli korkeampi kuin muilla massoilla. TEMPO-hapetuksen jälkeen kaikkien massojen karboksyyliryhmien määrä oli tarpeeksi suuri riittävän fibrillien välisen hylkimisvoiman aikaansaamiseksi, jotta fibrillien erottelu onnistui. Happohydrolyysillä tai puulajilla ei TEM-kuvissa havaittu olevan vaikutusta mikrofibrillien leveyksiin. |
ED: | 2007-06-14 |
INSSI tietueen numero: 34098
+ lisää koriin
INSSI