haku: @keyword washing / yhteensä: 6
viite: 3 / 6
Tekijä: | Hirvonen, Topi |
Työn nimi: | Lämpöherkän paperin käyttö uudelleen lämpöherkän paperin pohjapaperin raaka-aineena |
Thermal paper reuse in thermal paper base paper manufacture | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 82 + (14) Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Valvoja: | Paltakari, Jouni |
Ohjaaja: | Lähde, Tero |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 17 | Arkisto |
Avainsanat: | thermal paper deinking flotation washing coated broke lämpöherkkä paperi siistaaminen flotaatio pesu päällystetty hylky |
Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tavoitteena oli löytää, tutkia ja testata tekniikkaa, jonka avulla Jujo Thermal Oy:ssä lämpöherkän paperin valmistuksen yhteydessä syntyvä lämpöherkkä hylkypaperi voitaisiin käyttää uudelleen lämpöherkän pohjapaperin raaka-aineena. Lämpöherkän paperin haitta-aineiksi määritettiin lämpöherkän päällysteen värinmuodostajat, kehittimet ja herkistäjät. Haitta-aineiden todennäköisimmät haittavaikutukset lämpöherkän pohjapaperin valmistuksessa olivat saostumat ja tahmot sekä lopputuotteen tummuminen ja väripilkut. Aiemmin julkaistua tutkimustietoa pelkän lämpöherkän paperin puhdistuksesta ei ollut saatavissa. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin kirjallisuusosan perusteella kahta puhdistusvaihtoehtoa, pesua ja flotaatiota. Molemmat osaprosessit simuloitiin laboratoriomittakaavassa. Hyperpesun oletettiin vastaavan pesun lisäksi myös painelajittelua. Hyperpesu suoritettiin Bauer McNett -kuitulajittimella ja hyperflotaatio Voith Delta25 laboratorioflotaatiokennolla. Molempien osaprosessien todettiin puhdistavan massaa tehokkaasti. Hyperpesussa värinmuodostajasta rejektoitui noin 85 % (saanto 60 - 65 %). Hyperflotaatiolla ei päästy yhtä hyvään akseptin värinmuodostajan pitoisuuteen, mutta toisaalta päästiin korkeampaan tuhkapitoisuuteen. Hyperpestyllä massalla ei huomattu olevan vaikutusta alle 20 %:n massaosuudella laboratorioarkkien vaaleuteen eikä lujuusominaisuuksiin. Kumpikaan prosessi ei aiheuttanut laboratorioarkeissa väripilkkuja. Lupaavien mittaustulosten perusteella tutkimuksia kannattaa jatkaa tehdasmittaisilla koeajoilla. Koeajot kannattaa aloittaa flotaation testaamisella, koska sen jätevesimäärät ovat selvästi pesua ja painelajittelua pienemmät. Flotaatio ei siten tarvitse rejektilleen erillistä puhdistusta, esimerkiksi mikroflotaatiota. |
ED: | 2007-11-15 |
INSSI tietueen numero: 34869
+ lisää koriin
INSSI