haku: @keyword wet end / yhteensä: 6
viite: 4 / 6
Tekijä: | Hämäläinen, Henna |
Työn nimi: | Key wet end measurements and their effect on production efficiency |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2007 |
Sivut: | 103 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan osasto |
Oppiaine: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Valvoja: | Paltakari, Jouni |
Ohjaaja: | Rantala, Timo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 279 | Arkisto |
Avainsanat: | retention charge chemistry wet end production efficiency retentio varaus kemia märkäosa tuotantotehokkuus |
Tiivistelmä (fin): | Työssä tutkittiin, kuinka märkäosan mittauksia voitaisiin hyödyntää tuotantotehokkuuden parantamiseksi. Tutkimuksessa käytettiin uutta kajaaniWEM-analysaattoria. Johtoajatuksena oli selvittää, minkälaisia hyötyjä analysaattorin avulla voidaan saavuttaa. Työn teoreettisessa osassa keskitytään märkäosan kemian ymmärtämiseen ja märkäosan ongelmien syihin. Siinä esitellään kokeellisessa osassa käytettävät mittaukset ja tärkeimmät märkäosan kemiaan vaikuttavat tekijät. Lisäksi tutustutaan sanomalehtipaperi- ja LWC- paperikoneisiin, koska kokeellisessa osassa käsitelty mittausdata kerättiin tämäntyyppisiltä paperikoneilta. Kokeellisessa osassa esitellään hyötyjä, jotka on mahdollista saavuttaa tutkittuja märkäosan mittauksia käyttämällä. Varaustila osoittautui olevan erittäin tärkeä tekijä märkäosan kemiassa. Sillä on huomattava vaikutus tuotantotehokkuuteen ja moniin siihen vaikuttaviin tekijöihin, kuten retentioon, paperiradan katkeamisherkkyyteen, paperissa esiintyvien tummien täplien sekä reikien määrään, höyrynkulutukseen sekä keskitelan irtoamiskulmaan. Tutkimuksessa käytetyn kajaaniWEM-analysaattorin muutkin mittaukset osoittautuivat hyödyllisiksi työkaluiksi pyrittäessä parempaan tuotantotehokkuuteen. Lämpötilalla on vaikutusta katkeamisherkkyyteen ja konerullan nopeuteen, kun taas sameus vaikuttaa retentioon. Redox-mittaus ilmaisee käytettyjen hapettavien ja pelkistävien kemikaalien määrää, ja sitä voidaan soveltaa kemikaaliannostuksen säädössä. Johtokykymittaus pystyy havaitsemaan koneella tapahtuvien vaihtelujen aiheuttajat. Sakeusmittauksia käytettiin tämän työn aikana retentiolaskennassa. |
ED: | 2007-12-17 |
INSSI tietueen numero: 34979
+ lisää koriin
INSSI