haku: @keyword ase / yhteensä: 6
viite: 5 / 6
Tekijä: | Helin, Mikko |
Työn nimi: | Interaction of thickeners with pigments in paper coating colors |
Paksuntajien vuorovaikutus pigmenttien kanssa paperin päällystyspastassa | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 112 s. + liitt. 22 Kieli: eng |
Koulu/Laitos/Osasto: | Puunjalostustekniikan laitos |
Oppiaine: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Valvoja: | Paltakari, Jouni |
Ohjaaja: | Seyffer, Hermann |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 995 | Arkisto |
Avainsanat: | coating color thickener pigment adsorption rheology viscosity water retention CMC ASE HASE HEUR päällystyspasta paksuntaja pigmentti adsorptio reologia viskositeetti vesiretentio CMC ASE HASE HEUR |
Tiivistelmä (fin): | Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia paksuntajien ja pigmenttien vuorovaikutusta sekä näiden vuorovaikutuksien suhdetta paperin päällystyspastan reologisiin ominaisuuksiin ja vesiretentioon. Tutkitut paksuntajat tai paksuntajaluokat olivat karboksimetyyliselluloosa (CMC), alkalipaksunevat emulsiot (ASE), hydrofobisesti modifioidut alkalipaksunevat emulsiot (HASE) ja hydrofobisesti modifioidut uretaanipohjaiset emulsiot (HEUR). Tutkimuksessa tarkasteltiin kahta yleisintä pigmenttiä, eli jauhettua kalsiumkarbonaattia (GCC) ja kaoliinia. Kirjallisuustarkastelussa käsiteltiin päällystyspastan virtauskäyttäytymistä teräpäällystyksessä, pastan komponentteja ja paksuntajien toimintaa pastassa. Kirjallisuuden mukaan kaikki tässä työssä tutkitut paksuntajat adsorboituvat pigmentteihin. Paksuntajien on havaittu adsorboituvan voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin. Adsorption kasvaessa pigmenttipartikkelien silloittumisen on oletettu kasvavan. Silloittamisen on arveltu olevan kaikkien tutkittujen paksuntajien paksuntamismekanismi. CMC:lle on ehdotettu muitakin mekanismeja. Päällystyspastan vesiretention on havaittu riippuvan paperin pintaan muodostuvan immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä, pastan vesifaasin viskositeetista sekä paksuntajan konsentraatiosta ja hydrofiilisuudesta. Paksuntajien adsorptio pigmentteihin määritettiin ultrasentrifugin, kenttävirtausfraktioinnin (FFF) ja kokoekskluusiokromatografian (SEC) avulla. Kaikki tutkitut paksuntajat adsorboituivat voimakkaammin kaoliiniin kuin jauhettuun kalsiumkarbonaattiin. ASE- ja HASE-paksuntajien korkean moolimassan jakeet adsorboituivat hanakimmin. Dispergointiaineiden ei havaittu desorboituvan paksuntajien adsorboituessa. Adsorption ja reologisten ominaisuuksien määritysten perusteella HASE-paksuntajan todettiin muodostavan hanakammin rakenteita kaoliinin kuin jauhetun kalsiumkarbonaatin kanssa. Pigmenttien silloittamisesta ei sen sijaan löydetty selviä todisteita CMC:n ja ASE-paksuntajien tapauksissa. Niiden paksuntamismekanismit vaikuttivat kuitenkin perustuvan vuorovaikutukseen pigmenttien kanssa. Päällystyspastan vesiretention havaittiin riippuvan vesifaasin viskositeetista, paksuntajan konsentraatiosta ja immobilisoituneen pastakerroksen tiheydestä. Paksuntajan adsorptio pigmenttiin voi vaikuttaa vesifaasin viskositeettiin ja immobilisoituneen kerroksen tiheyteen. |
ED: | 2008-03-25 |
INSSI tietueen numero: 35431
+ lisää koriin
INSSI