haku: @keyword topography / yhteensä: 6
viite: 4 / 6
Tekijä:Silvo, Jonna
Työn nimi:Koivuviilun topografiset ominaisuudet
The surface properties of birch veneer
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:84      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta
Koulutusohjelma:Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma
Oppiaine:Puutekniikka   (Puu-28)
Valvoja:Hughes, Mark
Ohjaaja:Honkanen, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark P80     | Arkisto
Avainsanat:topography
surface roughness
birch veneer
soaking temperature
topografia
pinnankarheus
koivuviilu
haudontalämpötila
Tiivistelmä (fin): Työn tavoitteena oli selvittää koivutukin haudontalämpötilan vaikutuksia siitä sorvattavan viilun pinnankarheuteen.
Lisäksi kartoitettiin viilun topografian merkitystä teollisuuden näkökulmasta tehden haastatteluita ja kvantifioitiin erilaisia viiluteollisuuden parissa esiintyviä pinnan topografiaan liittyviä käsitteitä.

Puun pintaprofiili ei ole pysyvä ja puuta työstettäessä sen pintaan tulee epätasaisuuksia puun anatomisen rakenteen ja työstön takia.
Viilun pinnan muodostumiseen vaikuttaa eniten haudonta, sorvaus sekä kuivaus.
Viilun pinta koostuu erilaisista muodoista tai aaltoilusta ja tätä poikkeamaa tasomaisuudesta kutsutaan topografiaksi.
Viilun topografisia ominaisuuksia arvioidaan, jotta valmistusprosessien ohjaaminen helpottuisi ja tuotteen ominaisuudet paransivat.
Yleisimmät viilussa esiintyvät pintavirheet ovat sorvauskarheus ja koppuraisuus.

Pinnankarheuden mittausmenetelmiä ovat neulamittaus sekä kuvatekniikkaan ja lasersäteen käyttöön perustuvat menetelmät.
Yleisimmin käytettyjä pinnankarheuden parametreja on pintaprofiilin keskipoikkeama Ra , joka on määritelty standardissa ISO 4287/1.
Yleisin käytössä oleva standardoitu pinnanprofiilien suodatusmenetelmä on Gaussin menetelmä (ISO 11562), jossa on kuitenkin rajoituksia käytettäessä sitä puupinnoille.

Puutekniikan laboratoriossa sorvattiin neljässä eri lämpötilassa 20 °C, 40 °C, 50 °C ja 70 °C haudottuja pöllejä.
Viiluista leikatut koekappaleet mitattiin puun syitä vastaan Keyence LC-2210 lyhyen matkan laser-etäisyysmittarilla.
Vertailevia mittauksia tehtiin Keyence LK-G32 lyhyen matkan laser-etäisyysmittarilla, Perthen Perthometer MP4 neulamittarilla sekä visuaalisesti.
Lisäksi mitattiin teollisia viiluja.
Mittausten perusteella koivutukin haudontalämpötila ei vaikuta sorvatun koivuviilun pinnankarheuteen.
Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että kiinnostusta ja tarvetta viilun topografian mittaamisen kehittämiseen on ja siksi jatkokeskustelu aihepiiristä on toivottavaa.
ED:2008-03-26
INSSI tietueen numero: 35434
+ lisää koriin
INSSI