haku: @keyword particle size / yhteensä: 6
viite: 4 / 6
Tekijä:Pynnönen, Hanna
Työn nimi:Päällystetyn hylyn pulpperointi häiriölähteenä paperinvalmistuksessa
The slushing of coated broke as a source of disturbances in paper making
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:85 (+15)      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Paperi- ja painatustekniikka   (Puu-21)
Valvoja:Paltakari, Jouni
Ohjaaja:Ahlgren, Jonni
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  990   | Arkisto
Avainsanat:coated broke
slushing
retention
particle size
disturbances in wet end
pulpperointi
päällystetty hylky
retentio
partikkelikoko
märän pään häiriöt
Tiivistelmä (fin): Diplomityön tavoitteena oli selvittää pulpperointiparametrien vaikutusta tuloksena saatavan sulpun ominaisuuksiin ja retentiopolymeerin tehokkuuden vaihteluun.

Työn kirjallisuusosassa perehdyttiin päällystetyn hylyn koostumukseen ja muodostumiseen.
Pulpperoinnin lisäksi tarkasteltiin hylkyjärjestelmää, pulpperointiin ja kuituuntumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä selvitettiin päällystetyn hylyn käytöstä aiheutuvia häiriöitä, niiden vähentämismahdollisuuksia ja päällystetyn hylyn tutkimusmenetelmiä.

Työn kokeellinen osa jakautui pulpperointi- ja retentiokokeisiin.
Pulpperointia varten esi- ja pintapäällystetty, superkalanteroitu paperi leikattiin ja liotettiin.
Pulpperointi suoritettiin laboratoriopulpperilla.
Muuttujina käytettiin sakeutta, kierrosnopeutta, viipymäaikaa ja lämpötilaa.
Pulpperoidusta massasta mitattiin zetapotentiaali ja kuidunpituus.
Kuituaines erotettiin DDJ-laitteella ja suodoksesta määritettiin pH, johtokyky, kokonaisvaraus, sameus ja tuhkapitoisuus.
Kolloidinen ja hienoaines erotettiin sentrifugoimalla.
Vesifaasista mitattiin sentrifugoitu varaus ja sakkafaasista partikkelikoko.
Muuttujien vaikutuksia arvioitiin regressioanalyysin avulla.
Pulpperointikokeiden perusteella valittiin kolme massaa retentiokokeisiin.
Retentoitavuutta tutkittiin Moving Belt Formerilla (MBF).
MBF-arkeista määritettiin retention lisäksi neliömassa, tuhkapitoisuus ja formaatio.
Kokeissa käytettiin vakiosulppumäärää (50 % hylkyä, 50 % sellua) ja viittä eri retentioaineannostusta.
MBF-massojen partikkelikokoa, partikkeleiden määrää sekä side- ja pigmenttipitoisten partikkeleiden osuutta tutkittiin virtausytometrimittausten avulla.

Pulpperointitavalla oli merkittävä vaikutus päällystetyn hylyn laatuun ja retentiokemikaalien kulutukseen.
Hylyn koostumuksen vaihtelut näkyivät sameuden, johtokyvyn ja varaustilan muutoksina sekä päällystepartikkeleiden kokojakauman vaihteluina.
Kierrosnopeudella oli merkittävin vaikutus pulpperoitavan massan ominaisuuksiin.
Myös viipymäaika ja sakeus vaikuttivat massan ominaisuuksiin merkitsevästi.
Näiden muuttujien yhteisvaikutuksesta pulpperiin muodostuivat korkeat leikkausvoimat, jonka seurauksena hylyn hajotusaste ja hylystä liukenevien häiriöaineiden määrä kasvoi sekä hylystä irtoavien päällystepartikkeleiden koko pieneni.

Partikkelikokojakauman vaihtelut vaikuttivat retentiokemikaalien annosteluun.
Korkeiden leikkausvoimien vaikutuksesta syntyneet hienojakoiset partikkelit retentoituivat karkeita partikkeleita huonommin, minkä seurauksena saman neliömassan saavuttamiseksi retentioaineita jouduttiin annostelemaan enemmän.
Päällystetyn hylyn aiheuttamia häiriöitä voidaan vähentää vakioimalla hylyn laatua ja annostelua.
ED:2008-04-25
INSSI tietueen numero: 35541
+ lisää koriin
INSSI