haku: @keyword SC-paper / yhteensä: 6
viite: 1 / 6
« edellinen | seuraava »
Tekijä: | Elomaa, Tuomas |
Työn nimi: | SC-paperin kalenteroinnin simulointi MTS-ympäristössä |
Calendering of SC-paper in laboratory scale by using MTS | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2008 |
Sivut: | 123 Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Kemian ja materiaalitieteiden tiedekunta |
Koulutusohjelma: | Puunjalostustekniikan tutkinto-ohjelma |
Oppiaine: | Paperi- ja painatustekniikka (Puu-21) |
Valvoja: | Paltakari, Jouni |
Ohjaaja: | Koskinen, Timo |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark TKK 687 | Arkisto |
Avainsanat: | SC-paper calendering MTS 810 SC-paperi kalanterointi MTS 810 |
Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena oli tutkia SC-paperin kalanteroituvuutta TKK:n paperitekniikan laboratorion MTS 810 (Material Testing System) - laitteistolla. MTS-käsittelyn on havaittu jäljentävän osaltaan uuden metallihihnakalanterin kalanterointiominaisuuksia. Työn kantavana tavoitteena oli saada tätä kautta tietoa uudesta menetelmästä SC-paperin kalanteroinnissa. Päätavoitteeseen pyrittiin eri sarjoille asetettujen tavoitteiden kautta. Työssä selvitettiin eri paperiteknisten ominaisuuksien kehittymistä MTS -ympäristössä puristamalla paperia kahden tasomaisen painimen välissä halutuissa olosuhteissa. Tutkittuja kalanterointimuuttujia olivat yläpainimen lämpötila, puristuspaine, paperin runkokosteus ja puristuksien lukumäärä. Nippiaikana käytettiin laitteiston minimipuristusaikaa, 20 ms. Vertailuksi MTS-laitteistolle tehtiin koesarjat EP-210 laboratoriokalanterilla. Kartoituskokeissa löydettiin luotettava ja toistettavissa oleva kalanterointimenettely MTS-laitteistolle aikaisempia tutkimuksia hyödyntäen. Kokeissa tutkittiin kolmen massakoostumukseltaan erilaisen laboratoriokiertovesiarkkimuotilla valmistetun paperin käyttäytymistä, selvitettiin MTS-laitteiston kalanterointivaikutukset ja todennettiin laitteiston soveltuvuus tutkimukseen. Koesarjassa havaittiin, että SC-A - paperin laatuikkunan saavuttamiseksi yksi puristuskerta ei ole riittävä. Eri massakoostumuksista TMP-painotteinen paperi osoittautui parhaaksi. Tutkituista kalanterointimuuttujista puristuspaineella oli suurin vaikutus kokoonpuristumista lukuun ottamatta, johon lämpötilalla oli suurin vaikutus. Kyvykkyyssarjoissa testattiin MTS-laitteiston kyvykkyyttä suhteessa perinteiseen laboratoriokalanterointiin, tutkittiin kalanterointimustuman ja valonsironnan voimakkuutta eri olosuhteissa sekä luotiin erilaisia regressiomalleja. Ensimmäisessä kyvykkyyssarjassa pääpaino oli keskeisten pintaominaisuuksien arvioinnissa, toisessa tutkittiin myös koko paksuussuuntaisen rakenteen muutoksia. Tutkittuna paperilaatuna oli pääasiassa hierrepohjainen SC-A -tehdaspaperi. MTS-laitteistolla saavutettiin tiettyyn tiheystasoon kalanteroitaessa monilta ominaisuuksiltaan referenssiä parempaa paperia. MTS-käsittelyllä tuotettiin paperia, jonka PPS-karheus oli selvästi laboratoriokalanteroituja näytteitä paremmalla tasolla. Tiettyyn sileyteen kalanteroituna MTS-käsittely erottui edukseen useiden ominaisuuksien osalta. Saatujen tuloksien liittäminen metallihihnakalanteroituun SC-paperiin ei tässä työssä ollut mahdollista. Työssä osoitettiin MTS-laitteiston soveltuvan pitkänippikalanterointitutkimukseen luotettavien tulosten perusteella, joita on mahdollisuus hyödyntää tulevissa metallihihnakalanterointitutkimuksissa. |
ED: | 2008-09-01 |
INSSI tietueen numero: 36123
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI