haku: @keyword contamination / yhteensä: 6
viite: 4 / 6
Tekijä:Linja-aho, Aaro
Työn nimi:Telapinnan likaantumisen vaikutus irrotustyöhön
The effect of cylinder surface contamination to separation work
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:76 s. + liitt. 9      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Puunjalostustekniikan laitos
Oppiaine:Puunjalostuksen kemia   (Puu-19)
Valvoja:Laine, Janne
Ohjaaja:Retulainen, Elias
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  449   | Arkisto
Avainsanat:adhesion
contamination
work of separation
adheesio
tarttuminen
likaantuminen
irrotustyö
Tiivistelmä (fin): Diplomityön tavoitteena oli löytää irrotustyötä ja likaantumista vähentäviä tekijöitä paperikoneen ajettavuuden parantamiseksi.
Kokeet tehtiin laboratoriomittakaavassa mallintaen alkukuivatusosan olosuhteita.
Tutkimusta tehtiin VTT:n adheesiolaitteella ja TKK:n pinta-analyysimenetelmillä, kuten Raman-spektroskopialla, kontaktikulmamittauksilla ja ESCA:lla.

Kirjallisuusosan perusteella adheesio ja likaantumisilmiöt ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden tutkiminen vaatii monien muuttujien vakioimista.
Tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä ovat vuorovaikuttavat pinnat ominaisuuksineen ja nämä pinnat yhteen liimaava väliaine.
Myös olosuhteet kuten lämpötila ja irrotusnopeus, vaikuttavat.

Kirjallisuusosan perusteella hydrofobinen pintamateriaali on irrotusominaisuuksiltaan parempaa kuin hydrofiilinen, paras pintamateriaali on heterogeeninen pinta.
Paperin lämpötila ja kuiva-ainepitoisuus vaikuttavat irrotustyöhön ja likaantumiseen merkittävästi.
Matala tai korkea lämpötila vähentää irrotustyötä, kun taas kuiva-ainepitoisuuden tulee olla yli 50 % ongelmien vähentämiseksi.
Pintoja likaavat ennen kaikkea hydrofobiset lika-aineet, jotka rikastuvat telapintoihin.

Telapinnan ja paperin yhteen liittävän prosessiveden ominaisuudet muuttuvat vesifilmin paksuuden, lämpötilan ja sen sisältämien ainesosien suhteen.
Irrotustyö on suurimmillaan, kun vesifilmi on ohut ja kun se sisältää paljon LK-aineita.
Massoista mekaaninen massa johtaa suurempaan irrotustyöhön ja likaantumiseen kuivatusosalla, ja kemiallinen puolestaan suurempaan irrotustyöhön keskitelalla.

Kokeellisen osan mittaustulosten perusteella mekaaninen massa tarttuu sileään telapintaan kemiallista massaa enemmän.
Tutkituista telapinnoista pinta 2 on 45-80 °C:n lämpötiloissa irrotusominaisuuksiltaan parempi kuin pinta 1. 110 °C:ssa puolestaan pinta 1 antaa pienemmän irrotustyön.
Likaantumiskäyttäytyminen on puolestaan pinnalla 1 parempi eli irrotustyö pienenee pinnan likaantuessa.
Ilmiötä selittää ilmeisesti pinnan muuttuminen heterogeeniseksi likaantumisen myötä.
Lämpötila ja kuiva-ainepitoisuus vaikuttavat irrotustyöhön kirjallisuuden mukaisesti.
ASA:n hydrolyysituote muodostaa adheesiota voimakkaasti lisäävää kalsiumsaippuaa kalsiumin kanssa.
Adheesiolaitteen, kontaktikulmamittausten ja Raman-spektroskopian avulla voidaan ymmärtää likaantumisilmiöitä sekä niiden vaikutusta irrotustyöhön ja siten adheesio-ilmiöön.
ED:2008-11-25
INSSI tietueen numero: 36541
+ lisää koriin
INSSI