haku: @keyword matala lämpötila / yhteensä: 6
viite: 4 / 6
Tekijä:Hosio, Jaakko
Työn nimi:Generation and detection of quantum turbulence in superfluid 3He-B
Kvanttiturbulenssin tuottaminen ja havainnointi 3He-B supranesteessä
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2008
Sivut:65      Kieli:   eng
Koulu/Laitos/Osasto:Teknillisen fysiikan laitos
Oppiaine:Materiaalifysiikka   (Tfy-44)
Valvoja:Kaivola, Matti
Ohjaaja:Eltsov, Vladimir
Digitoitu julkaisu: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/96133
OEVS:
Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
Sijainti:P1 Ark TF80     | Arkisto
Avainsanat:matala lämpötila
supranoste
kvanttiturbulenssi
kvartsioskillaattori
Tiivistelmä (fin): Helium on ainoa alkuaine, joka normaalipaineessa säilyy nestemäisenä aina absoluuttiseen nollapisteeseen saakka.
Matalissa lämpötiloissa sen molemmat isotoopit, 3He ja 4He, muuttuvat supranesteiksi, joiden tunnetuin ominaisuus on kitkaton virtaus.
TKK:n kylmälaboratorion ROTA-ryhmä tutkii pyörivän 3He supranesteen ominaisuuksia.

Normaalinesteissä turbulenssi havaitaan erikokoisina ja eri nopeudella liikkuvina pyörteinä.
Supranesteissä turbulentti virtaus koostuu tyypillisesti vyyhdeistä identtisiä kvantittuneita pyörteitä, joita kutsutaan vortekseiksi.

Tässä työssä esitellään turbulenttien vorteksikonfiguraatioiden mittaamista ja tuottamista 3He-B kvanttinesteessä.
Värähtelevän haarukan muotoisen kvartsioskillaattorin aiheuttama turbulentti virtauskenttä aikaansaa termisten kvasipartikkelien Andreev-siroamista, mikä nähdään pienentyneenä vaimenemisena toisen värähtelijän vasteessa.

3He-näytteen pyörittäminen lisää oskillaattorin vaimenemista.
Aikariippumattomassa pyörityksessä oskillaattorin resonanssin leveys on verrannollinen pyöritystaajuuteen.
Tämä viittaa siihen, että resonanssinleveys mittaa supranesteen vorteksitiheyttä.
Pyöritystaajuuden muutoksen jälkeen oskillaattorin vasteessa havaitaan transientteja, jotka johtuvat vorteksien annihiloitumisprosesseista (hidastus) ja turbulentin vorteksikonfiguraation relaksoitumisesta rektilineaariseksi vorteksihilaksi (kiihdytys).
ED:2009-02-17
INSSI tietueen numero: 36752
+ lisää koriin
INSSI