haku: @keyword massastabilointi / yhteensä: 6
viite: 5 / 6
Tekijä: | Leivo, Anne |
Työn nimi: | Pienillä sementtimäärillä stabiloidun saven vedenläpäisevyys ja työstettävyys |
Permeability and workability of clay stabilised with small amounts of cement | |
Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
Julkaisuvuosi: | 2009 |
Sivut: | 114 (+22) Kieli: fin |
Koulu/Laitos/Osasto: | Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos |
Oppiaine: | Pohjarakennus ja maamekaniikka (Rak-50) |
Valvoja: | Ravaska, Olli |
Ohjaaja: | Forsman, Juha |
Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201802201550 |
OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
Avainsanat: | stabilisation mass stabilisation clay cement compacted clay liner permeability plastic limit unconfined compressive strength stabilointi massastabilointi savi sementti tiivistysrakenne vedenläpäisevyys plastisuusraja puristuslujuus |
Tiivistelmä (fin): | Diplomityö on osa Suomen Akatemian rahoittamaa, vuonna 2006 aloitettua projektia "Use of soft clay in protection barriers", jonka tarkoituksena on selvittää saven hyötykäyttömahdollisuuksia tiivistysrakenteissa. Diplomityössä tarkastellaan erityisesti pienten, alle 50 kg/m3, sementtimäärien vaikutusta saven puristuslujuuteen, vedenläpäisevyyteen sekä plastisuusrajaan. Tällaisten sideainemäärien vaikutuksia on tutkittu vähän. Kokemuksesta kuitenkin tiedetään, että jo pienillä sideainemäärillä stabiloituna saven työstettävyys paranee ja se voi täyttää kaatopaikan mineraalisen tiivisteen ohjeellisen leikkauslujuusvaatimuksen. Työssä käsitellään lyhyesti savi ylijäämämaana, saven soveltuvuus tiivistysrakenteisiin, stabilointimenetelmät sekä esitellään kohteita, joissa savea on hyödynnetty tiivistysrakennemateriaalina. Laboratoriotutkimuksista esitellään käytetyt tutkimusmenetelmät, näytteet, niiden käsittely sekä koekappaleiden valmistus. Tapaustutkimuksena on Lohjalla sijaitseva Lempolan pilaantuneiden maiden loppusijoitusalue, jonka pohjan tiivistyskerroksen rakentaminen käynnistettiin kesällä 2007. Stabiloituvuuskokeet tehtiin Lempolan tiivistysrakenteessa käytetyille saville. Laboratoriossa stabiloitujen näytteiden tuloksia verrataan työmaalla stabiloitujen näytteiden koetuloksiin. Laboratoriossa stabiloidut näytteet täyttivät mineraalisen tiivisteen leikkaus/puristuslujuusvaatimuksen, kun niiden stabilointiin käytetty sementtimäärä oli vähintään 35 kg/m3. Stabiloinnin vaikutus Iaboratorionäytteiden vedenläpäisevyyteen oli hyvin pieni. Konsistenssin perusteella parhaiten tiivistettäviä olivat sementtimäärällä yli 40 kg/m3 stabiloidut näytteet. Työmaalla stabiloidut näytteet poikkesivat merkittävästi laboratoriossa stabiloiduista näytteistä ja osoittivat, että stabiloidun saven homogeenisuus ja rakenteen tiivistyminen vaikuttavat enemmän tiivistysrakenteen vedenläpäisevyyteen kuin raaka-aineena käytetyn saven vedenläpäisevyyskerroin. |
ED: | 2009-05-04 |
INSSI tietueen numero: 37350
+ lisää koriin
INSSI