haku: @keyword densification / yhteensä: 6
viite: 5 / 6
| Tekijä: | Savolainen, Panu |
| Työn nimi: | Paluu lähtöruutuun! Kaupunkirakenteen kerroksellisuus turkulaisen korttelin täydennysrakentamisen lähtökohtana |
| Back to square one! Urban stratification in the densification of Turku city centre | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2009 |
| Sivut: | 79 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Arkkitehtuurin laitos |
| Oppiaine: | Yhdyskuntasuunnittelu ja kaavoitus (A-36) |
| Valvoja: | Harris, Trevor |
| Ohjaaja: | |
| Sijainti: | P1 Ark A | Arkisto |
| Huom: | Muoto: kirja + 8 planssia ja pienoismalli |
| Avainsanat: | densification urban stratification microhistory finnish concrete town täydennysrakentaminen kerroksellisuus mikrohistoria suomalainen betonikaupunki |
| Tiivistelmä (fin): | Kaupunkirakenteen tiivistäminen on keskeinen väline energiankulutuksen vähentämiseen ja kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden lisäämiseen. Suomalaisia kaupunkeja hallitseva 1950-70- lukujen avoin rakennustapa - suomalainen betonikaupunki - on useimmiten otollinen kohde täydennysrakentamiseen. Täydennysrakentamisessa tulisi uudisrakennusten ohella kiinnittää huomiota myös laajempaan kaupunkirakenteeseen ja näkymättömämpiin ympäristön kerroksiin. Tämä työ käsittelee Turun ruutukaava-alueen täydennysrakentamista esimerkkinään yksi ydinkeskustan reuna-alueella sijaitseva kortteli. Työn lähtökohtina ovat kaupunkirakenteen ajallinen ja typologinen kerroksellisuus uudisrakentamisen käyttövoimana sekä keskusta-alueen asuntokannan ja asumisen monipuolisuuden lisääminen. Työ koostuu kohteena olevan korttelin ja Turun kaupungin rakentumista käsittelevästä luvusta, Turun ja kohdealueen kaupunkirakenteen analyysistä sekä valittuun kortteliin tehdystä esimerkkisuunnitelmasta. Yksityiskohtaisen kaupunkirakenteen historian tutkimuksen tehtävänä on nostaa esiin ympäristöön rakentumiseen vaikuttaneita keskeisiä prosesseja ja tilan ominaisuuksia. Pyrkimyksenä on ymmärtää kaupunkirakenteen historiallisen jatkuvuuden keskeisiä paikallisia tekijöitä. Esimerkkisuunnitelman lähtökohdaksi on otettu alun perin C. L. Engelin asemakaavan tontteja erottava palokujajako. Puutarhamaiksi aikanaan määrätyt palokujat ovat Turun kaupunkirakenteen omalaatuinen vehreä piirre. Palokujista on muodostettu uusi korttelin yhteinen puolijulkinen ulkotila. Lisärakentaminen sijoittuu alkuperäiseen linjaukseen palautettujen katujen varsille sekä korttelin sisäosiin, kiinni palokujien rajoihin. Korttelien sisäosien tiiviillä ja matalilla rakennuksilla sekä muunneltavilla asunnoilla keskustan asuntokannan monipuolisuutta voidaan lisätä. Uudisrakennusten sisäänkäyntien sijoittelussa ja pihatilojen muodostuksessa on tukeuduttu lähiympäristön rakennus- ja korttelityyppien analyysiin. Johtopäätöksenä on, että historiallinen analyysi tulisi ulottaa nykyistä laajemmin koskemaan myös ympäristön toimintoja ja typologioita visuaalisten ominaisuuksien ohella. |
| ED: | 2009-06-04 |
INSSI tietueen numero: 37473
+ lisää koriin
INSSI