haku: @keyword asemakaavoitus / yhteensä: 6
viite: 4 / 6
| Tekijä: | Vainio, Tuukka Johannes |
| Työn nimi: | Asuinrakennusten energiankulutuksen hiilidioksidipäästöjen laskenta osana päästöohjaavaa kaavoitusta |
| Calculating carbon dioxide emissions of energy use in residential buildings as a part of town planning | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2012 |
| Sivut: | (10) + 114 Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Energiatekniikan laitos |
| Oppiaine: | Energiatalous ja voimalaitostekniikka (Ene-59) |
| Valvoja: | Lahdelma, Risto |
| Ohjaaja: | Laine, Jani |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto 4811 | Arkisto |
| Avainsanat: | planning energy efficiency greenhouse gas asemakaavoitus energiatehokkuus kasvihuonekaasu energiakaava |
| Tiivistelmä (fin): | Tämä diplomityö on tehty osana tutkimushanketta nimeltä "energiakaavoituksen mallit". Diplomityö tehtiin tutkimushankkeen ensimmäiseen osaan nimeltä "päästölaskentamalli". Diplomityön tavoitteena oli tutkia miten asemakaavalla voidaan vaikuttaa alueen asuinrakennusten energiankäytön välittömiin hiilidioksidiekvivalenttipäästöihin. Tutkimuksen analyysiosassa tehtiin pelkistetty päästölaskenta neljälle kohdealueelle, Kruunuvuorenranta, Skaftkärr, Harmaakallio ja Siirlaakso. Analyysia edeltävässä kirjallisuusselvityksessä tutkittiin kaavoitusta sekä asuinrakennusten energiankulutusta ja -hankintavaihtoehtoja. Analyysiosiossa tehtiin kolme energiatehokkuustasoa. Ensimmäinen, "normitaso", kuvasi nykyajan mukaisten asuinrakennusten energiankulutusta. Kaksi muuta tasoa, "A+- ja A++ -taso", kuvasivat matalaenergia- ja passiivitaloja. Energiatehokkuustasot sisälsivät tilojen ja käyttöveden lämmityksen sekä laitesähkön energiankulutuksen. Alueiden asemakaavoista kerättiin asuinrakennusten rakennustyypit ja kokonaiskerrosalat. Kaikki alueet Siirlaaksoa lukuun ottamatta ovat kaukolämmön piirissä. Kaukolämmön lisäksi lämmönlähteinä tarkasteltiin suoraa sähköä sekä maa- ja ilma-vesi-lämpöpumppua. Kaukolämpöä tarkasteltiin nykytasolla sekä vähäpäästöisemmillä malleilla, jotka perustuivat paikallisen energiayhtiön tulevaisuuden suunnitelmiin ja aurinkokaukolämpöön. Siirlaaksossa tarkasteltiin kaukolämpömallien sijaan talokohtaisia biokattiloita ja aurinkosähköä. Lisäksi ilma-vesilämpöpumpun kanssa käytettiin lämmöntuotannossa talokohtaisia aurinkokeräimiä. Kaukolämmön ominaispaastokertoimen laskennassa käytettiin hyödynjakomenetelmää. Laitesähkön ominaispaastokertoimena käytettiin keskimääräistä sähkönhankintaa kuvaavaa päästökerrointa. Lämmityssähkön päästökertoimena käytettiin sähkönkäyttöprofiiliin ja -tuotantorakenteeseen perustuvaa ominaispäästökerrointa. Harmaakalliossa ja Skaftkärrissä pienin päästötaso saavutettiin kaukolämmöllä. Skaftkärrissä kaukolämmityksen ja "normitason" synnyttämät päästöt olivat pienemmät kuin lämpöpumpuilla ja "A++ -tasolla". Harmaakalliossa kaukolämmön ja normitason päästötasolle päästiin maalämpöpumpuilla ja "A++ -tasolla". Kruunuvuorenrannan asuinrakennusten hiilidioksidipäästöt olivat suuremmat kaukolämmöllä kuin maa- ja ilma-vesi-lämpöpumpuilla. Helsingin kaukolämmön päästöt olisivat maalämpöön verrattuna suuremmat, vaikka Helsingin Energia toteuttaisi vuoden 2020 ilmastotavoitteet. Aurinkokeräinpuiston vaatima pinta-ala suhteessa alueen kokonaispinta-alaan vaihteli alueittain ja energiatehokkuustasoittain paljon. Yhteisillä tavoitetasoilla saattaisi olla kannustava ja mahdollistava vaikutus siirtyä kohti vähäpäästöisempiä uudisrakennusalueita. |
| Tiivistelmä (eng): | This master's thesis is made for the first part of the research project called "emission calculation model", which is part of the main research project called "energy planning models". The aim of the thesis was to investigate how the carbon dioxide emissions of energy use in residential buildings can be reduced by planning. The study consists of a literature survey and an analysis section. The literature study investigated planning, and the energy use and purchasing in residential buildings. The analysis section consists of a simplistic emission calculation model made for four target areas: Kruunuvuorenranta, Skaftkärr, Harmaakallio and Siirlaakso. In the model, the residential buildings had three energy efficiency levels. The first level, "standard level", accords to the contemporary energy consumption in residential buildings. The other two levels, "A+- and A++ -level ", described the low-energy and passive houses. The energy efficiency levels contained space heating, domestic water heating and consumption of electricity. Before the calculation, gross floor areas and building types were collected from the town plans. All the areas, apart from Siirlaakso, have possibility to be connected to the district heating network. The other examined heating methods were electric heating, ground source heat pumps and air to water heat pumps. There are examined also new options for the district heating. These options include solar district heating and district heating scenarios, made by local energy companies, where they plan to increase the amount of biofuels in the district heat production. In Siirlaakso, the individual wood pellet boilers and solar panels are analysed instead of the district heating. Then there is analysed the use of individual solar collectors with the air to water heat pumps. The CO2 -emissions are allocated in combined heat and power (CHP) production with the method based on obtained benefit of CHP. The emission factor of the electric use in domestic appliances is based on the average emissions in national energy production. For electricity used for heating, the factor is calculated using the periodic emissions in the consumption and the production. In Skaftkärr, the district heating is superior to other heating methods when the emissions are examined. In Harmaakallio, the situation was almost the same as in Skaftkärr. However in Harmaakallio, the CO2 -emissions of "the A++ -level" and the ground source heat pumps were slightly below "the standard level" and the district heating. In Kruunuvuorenranta the CO2 -emission would be higher, if the district heating was used instead of the heat pumps even if the renewable energy targets of Helsingin Energia were realized. The area needed for centralized solar collectors in relation to the residential area varied a lot between the areas and the energy efficiency levels. The use of general emission objects could possibly create more incentives and possibilities for planning low-carbon residential areas. |
| ED: | 2012-05-09 |
INSSI tietueen numero: 44440
+ lisää koriin
INSSI