haku: @keyword analytic hierarchy process / yhteensä: 6
viite: 1 / 6
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Helelä, Markus |
| Työn nimi: | Rautatieliikenteen aikataulujen arviointi palvelutasotekijöiden perusteella |
| Railway timetable evaluation by service quality parameters | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 2014 |
| Sivut: | 118 s. + liitt. 41 s. Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Insinööritieteiden korkeakoulu |
| Oppiaine: | Liikenne- ja tietekniikka (R3004) |
| Valvoja: | Luttinen, Tapio |
| Ohjaaja: | Pitkänen, Jukka-Pekka ; Nurkka, Maija |
| Elektroninen julkaisu: | http://urn.fi/URN:NBN:fi:aalto-201412033086 |
| OEVS: | Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossaOppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa. Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/ Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.
Kirjautuminen asiakaskoneille
Opinnäytteen avaaminen
Opinnäytteen lukeminen
Opinnäytteen tulostus
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | Finnish railway transport railway timetabling railway service quality service quality parameters of timetable rail capacity analytic hierarchy process Suomen rautatieliikenne rautatieliikenteen aikataulusuunnittelu rautatieliikenteen palvelutaso aikataulun palvelutasotekijät ratakapasiteetti analyyttinen hierarkiaprosessi |
| Tiivistelmä (fin): | Suomessa rautatieliikenteen aikataulujen arvioinnissa ja vertailussa ei hyödynnetä niiden palvelutasotekijät huomioivaa arviointikehikkoa, jossa tekijöiden tärkeys määräytyy rautatieliikenteen osapuolten aikataulusuunnittelun prioriteettien perusteella. Työssä kehitettiin kuvattu kehikko palvelemaan ratakapasiteetin jakamista ja aikataulusuunnittelua, mikä edellytti osapuolten palvelutasotavoitteiden ja suunnittelun prioriteettien sekä aikataulun palvelutasotekijöiden kuvaamista. Kehikkoon valittiin tärkeimmät siihen soveltuvat palvelutasotekijät, ja niille muodostettiin asiantuntijoiden tekemillä parivertailuilla painoarvot. Tapaustutkimuksessa tarkasteltiin käyttökelpoiselta vaikuttavan palvelutasotekijöiden määrittämismenetelmän soveltuvuutta aikataulujen arviointiin ja vertailuun. Palvelutasotekijöistä tärkeimmät ohjaavat suunnittelua ja asettavat reunaehtoja muille niistä. Tekijöillä on keskinäisiä riippuvuuksia, joiden tunnistaminen selkeyttää suunnittelua. Riippuvuussuhteiden takia aikataulu on periaatteessa tietyillä painotuksilla tehty palvelutasotavoitteiden kompromissi. Aikataulun palvelutason arviointi edellyttää kehikon tekijöiden painottamista tärkeyden perusteella ja niiden mittaamista tai määrittämistä aikataulusta. Aikataulun häiriösietoisuus sai selkeästi suurimman painoarvon parivertailuilla; muiden tekijöiden painoarvot olivat hyvin lähellä toisiaan. Vastauksissa korostui matkustajajunaliikenteen näkökulma. Tapaustutkimuksessa todennettiin muutamia oletettuja palvelutasotekijöiden riippuvuuksia ja tehtiin tärkeitä lisähavaintoja: liikenteen heterogeenisuuden mittareilla on erittäin selkeä positiivinen korrelaatio junamäärän ja selkeä negatiivinen korrelaatio junien lisäämismahdollisuuden kanssa. Ratakapasiteetin käyttöastetta muistuttavan mittarin kanssa heterogeenisuuden mittareilla on hyvin selkeä positiivinen korrelaatio. Heterogeenisuuden perusteella voidaan arvioida aikataulun häiriösietoisuutta ja peilata sitä aikataulun junaväleihin, junien nopeuseroihin, junamääriin ja junien lisäämismahdollisuuteen. Jatkosuosituksilla tähdätään ratakapasiteetin yhteensovittamisen ja aikataulujen arvioinnin kehittämiseen. Osapuolten kokoontumisessa, työn tuloksia hyödyntäen, voidaan muodostaa yhteisesti hyväksytty arviointikehikko palvelutasotekijöineen ja niiden painoarvoineen sekä sopia kehikon käyttötavoista. Palvelutasotekijöille on myös tärkeää määrittää minimilaatuvaatimus ja laatuasteikot raja-arvoineen. Liikenteen heterogeenisuuden mittarien käytössä olisi hyvä painottaa aikataulun junia ja junavälejä niiden tärkeyksien perusteella. Heterogeenisuuden mittarit eivät tarkastele suoraan tiettyjä matkustajille tärkeitä palvelutasotekijöitä, joten niiden määrittämismenetelmien ja laadun mittarien kehittäminen on tärkeää. |
| Tiivistelmä (eng): | A frame for evaluating and comparing railway timetables in which the importance of the service quality parameters (SQP) of the timetable is determined by the timetabling priorities of the railway transport parties is not utilized in Finland. In this study, the described frame was developed to serve rail capacity allocation and timetabling, which required description of the service quality goals and timetabling priorities of the parties as well as description of the SQPs of the timetable. The most important SQPs were chosen for the frame, and their weights were established with pairwise evaluations carried out by specialists. The applicability of a promising SQP definition method to the evaluation and comparison of timetables was examined in a case study. The most important SQPs steer the timetabling process and set boundary conditions for other SQPs. The parameters have interdependencies whose recognition clarifies the timetabling process. Due to the interdependencies, the timetable is practically a compromise of the service quality goals, created with certain weighting. The evaluation of timetable service quality requires, in addition to weighing the parameters, measuring or specifying them from the timetable. Timetable robustness obtained clearly the highest weight with pairwise comparisons; the weights of the other parameters were very close to one another. A passenger rail transport viewpoint was emphasized in the answers given by the specialists. In the case study, certain anticipated interdependencies of the SQPs were verified and important additional discoveries were made: the traffic heterogeneity indicators have a very strong positive correlation with the number of trains and a strong correlation with the increasing potential of trains. The heterogeneity indicators have a clear positive correlation with an indicator that resembles the railway capacity utilization rate. It is possible to evaluate timetable robustness on the grounds of heterogeneity and reflect this heterogeneity to the gaps between trains, the number of trains and the increasing potential of trains. The presented recommendations aim at the development of rail capacity allocation and timetable evaluation. The railroad transport parties should gather together to form a mutually accepted evaluation frame and its weighted SQPs as well as to decide on its methods of application. It is also important to define a minimum quality requirement and quality scales for the parameters. When using the traffic heterogeneity indicators, it would be wise to weight the trains and the gaps between them according to their importance. The heterogeneity indicators do not directly examine certain service quality parameters important to passengers. Thus, it is important to develop specifying methods and quality indicators for those parameters. |
| ED: | 2014-12-21 |
INSSI tietueen numero: 50172
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI