haku: @supervisor Korhonen, Antti / yhteensä: 66
hakutulos-lista
viite: 13 / 66
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kopio, Tero
Työn nimi:Kylmävalssatun muovattavan teräsohutlevyn emaloitavuuden kehittäminen
Development of enamelability of cold rolled formable sheet steel
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1998
Sivut:62      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Materiaali- ja kalliotekniikan osasto
Oppiaine:Materiaalien muokkaus ja lämpökäsittely   (Mak-65)
Valvoja:Korhonen, Antti
Ohjaaja:Peltola, Ari
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark V80     | Arkisto
Tiivistelmä (fin):Teoriaosassa käsitellään teräksen emalointiprosessia ja sen erityispiirteitä sekä emaloitavan Al-tiivistetyn teräksen ja IF-teräksen valmistusta.
Kokeellisessa osassa on tutkittu kelauslämpötilojen 670 °C ja 710 °C vaikutusta matalahiilisen Al-tiivistetyn teräksen rakenteeseen, kalansuomuherkkyyteen ja mekaanisiin ominaisuuksiin.

Kalansuomuherkkyys arvioitiin vedynläpäisymittauksilla ja mekaaniset ominaisuudet vetokokeella.
Eri vedynläpäisyarvoihin liittyviä rakenteita tutkittiin optisella ja elektronimikroskoopilla.
Osa näytteistä emaloitiin.

Kelauslämpötilan 670 °C vedynläpäisyarvot olivat selvästi matalampia kuin kelauslämpötilan 710 °C.
Kelauslämpötilassa 710 °C matalimmat vedynläpäisyarvot liittyivät kelauslämpötilan laskemiseen alle tai lähelle 690 °C:tta.
Näillä alhaisen kelauslämpötilan alueilla vedynläpäisyarvot olivat selvästi matalampia kuin 670 °C:ssa kelattujen kelojen keskimääräiset vedynläpäisyarvot.
Kelauslämpötilan vaihtelu kelan pituus- ja leveyssuunnassa vaikutti vedynläpäisyarvoihin huomattavasti enemmän kelauslämpötilassa 710 °C kuin kelauslämpötilassa 670 °C.

Erkaumarakenne lämpötilassa 670 °C kelatuissa keloissa oli palloutunutta perliittiä ja 710 °C:ssa kelatuissa struktuuritonta sementiittiä.
Mikrorakoja oli molemmissa rakenteissa.

Kelojen päiden nopeasta jäähtymisestä johtuvat matalat vedynläpäisyarvot nousevat standardin SFS-EN 10209 mukaiselle hyväksymisrajalle kylmäkelan alusta n. 25 m:n ja lopusta n. 20 m:n matkalla, kun kelauslämpötila on yli 700 °C, kelakoko n. 14 t ja kuumanauhan jäähdytys on onnistunut.

Kelauslämpötilassa 670 °C kelattujen kelojen mekaaniset ominaisuudet olivat muovattavuuden kannalta paremmat kuin lämpötilassa 710 °C kelattujen kelojen.

Koe-emaloinnissa näytteiden välillä ei havaittu eroja, eikä kummankaan kelauslämpötilan näytteisiin tullut kalansuomuja.
ED:1998-06-25
INSSI tietueen numero: 13416
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI