haku: @supervisor Tuomi, Turkka / yhteensä: 66
viite: 9 / 66
Tekijä:Varis, Karri
Työn nimi:Optinen kytkin
Optical switch
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1999
Sivut:67+7      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto
Oppiaine:Optoelektroniikka   (S-104)
Valvoja:Tuomi, Turkka
Ohjaaja:Lipsanen, Harri
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark S80     | Arkisto
Avainsanat:optoelektroniikka
integroitu optiikka
InP
GaInAsP
harjannevalokanava
taitekertoimen muuttaminen
optinen kytkin
Tiivistelmä (fin):Työn tavoitteena on tutustua erilaisiin III-V-puolijohteista valmistettaviin optisiin kytkimiin ja tutkia lähemmin digitaalisen optisen kytkimen toimintaa ja valmistamista.
Digitaalisen optisen kytkimen toiminta perustuu adiabaattiseen muodon kehittymiseen ja sen hyvänä puolena on lähes digitaalinen vaste kytkentäjännitteeseen ja verrattain suuret toleranssit valmistuksen epätarkkuuksille.
Kytkimen toiminnan kannalta on olennaista, että siinä käytetään yksimuotoisia aaltojohteita, joiden taitekerrointa voidaan muuttaa dynaamisesti.

Työn pääpaino on sopivan harjannevalokanavan tutkimisessa käyttäen apuna tietokonemallitusta.
Työn osana kirjoitettiin tietokoneohjelmat, joilla optisten rakenteiden muotokentät voidaan laskea kaksi- ja kolmiulotteisille valokanaville.
Tavoitteena on löytää sellainen harjannevalokanava, joka toimii yksimuotoisesti pienistä valmistuksen ja toiminta-aallonpituuden epätarkkuuksista huolimatta.

Työssä on perehdytty myös taitekertoimen muuttamisen erilaisiin menetelmiin.
Vaihtoehtoina olivat elektro-optinen efekti sekä varauksenkuljettajatiheyden muuttamiseen perustuvat menetelmät.
Kytkimen ohjauksessa päätettiin käyttää taitekertoimen muuttamista suoralla virran injektiolla, koska siten saavutetaan kaikista suurin efekti, joka on lisäksi isotrooppinen.
Taitekertoimen muutosta valituissa materiaaleissa, InP:ssä ja GaInAsP:ssa, tutkittiin työn osana kirjoitetulla tietokoneohjelmalla.

Aaltojohteen sähköisiä ominaisuuksia tutkittiin, jotta voitaisiin selvittää toiminnan kannalta optimaaliset seostukset.
Seostuksien valinnalla pyritään aikaansaamaan sellainen pin-liitos, jossa injektoitava virta aikaansaa mahdollisimman suuren spatiaalisen varauksenkuljettajatiheyden.
Toinen seostuksien valintaan vaikuttava tekijä on liitoksen sähkönvastus, koska liiallinen tehonkulutus ja lämpeneminen saattaa tuhota komponentin.

Viimeisessä kappaleessa on tehty alustavat mallitukset itse digitaaliselle kytkimelle.
Tarkemmat mallitukset on tarkoitus tehdä kun ensimmäiset aaltojohteet on valmistettu ja mitattu.
ED:1999-03-08
INSSI tietueen numero: 14036
+ lisää koriin
INSSI