haku: @instructor Paatero, Jukka / yhteensä: 68
hakutulos-lista
viite: 57 / 68
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Haulio, Mikko
Työn nimi:Sähkönkulutuksen analysointi ja mallintaminen kerrostaloissa
Analyzing and modelling electricity consumption in blocks of flats
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:2009
Sivut:75 s. + liitt.      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Energiatekniikan laitos
Oppiaine:Energiatalous ja voimalaitostekniikka   (Ene-59)
Valvoja:Pirilä, Pekka
Ohjaaja:Paatero, Jukka
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark TKK  6457   | Arkisto
Avainsanat:bottom-up method
electricity consumption in blocks of flats
hourly metered electricity consumption
load curve
household appliance
bottom-up menetelmä
sähkönkulutus kerrostaloissa
tuntimitattu energiatieto
kuormituskäyrä
kotitalouslaite
Tiivistelmä (fin): Tässä tutkimuksessa on mallinnettu kerrostalojen kotitaloussähkönkulutus bottom-up menetelmään perustuvalla tietokoneohjelmalla ja tarkistettu tulosten oikeellisuutta.
Bottom-up menetelmällä tarkoitettiin kotitalouksien kuormituskäyrien mallintamista laitetasolta alkaen.
Tutkimuksessa tuli osoittaa, kuinka tuntimitattua energiatietoa voidaan hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän sähkönkulutuksen analysoinnissa ja mallintamisessa.

Laitetason parametrit arvioitiin julkisista tilastoista kerättyihin yleisimpien kotitalouslaitteiden kulutusta ja käyttöä koskevien mittaustulosten perusteella.
Tulokset validoitiin vertaamalla mallinnettua kulutustietoa ja tutkimusta varten kerättyä ja analysoitua kerrostalojen tuntimitattua kulutustietoa.
Aineisto käsitti 28 pääkaupunkiseudun ja 31 Tampereen alueen kerrostaloyhtiön sähkönkulutuksen energia- ja taustatiedot.
Yksittäisiä huoneistoja pääkaupunkiseudun näytteessä oli 1796 ja Tampereella 1760.

Tuloksia tarkasteltiin keskeisimpien sähkönkulutukseen vaikuttavien tekijöiden: vuodenajan, viikonpäivän ja vuorokaudenajan mukaisen vaihtelun kannalta.
Viikonpäivissä tarkasteltiin erikseen sekä arkipäivien että viikonloppupäivien kulutusta.
Tulosten perusteella ilmeni, että mallinnetun kuormituksen vaihtelu ajan funktiona ja kokonaistaso olivat lähellä tuntimitatulle aineistolle laskettuja arvoja.
Vuorokauden tuntikohtaisen keskiarvon poikkeama vaihteli 0 %:n ja 7 %:n välillä.
Tutkimuksessa havainnollistettiin lisäksi mallin käyttökelpoisuutta arvioimalla kulutuksen laiteryhmittäinen jakauma jokaiselle arkipäivän ja viikonlopun tunnille Bottom-up menetelmällä voidaan huomioida vain osa sähkönkulutukseen vaikuttavista tekijöistä.
Tulokset osoittivat, että hyvään tarkkuuteen voidaan siitä huolimatta päästä.
Tarkempien mallien luominen edellyttäisi laitekannan ja kulutuskäyttäytymisen yksityiskohtaisempaa tuntemista kerrostaloissa ja mallin yksityiskohtien kehittämistä.
ED:2009-06-22
INSSI tietueen numero: 37736
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI