haku: @keyword biohajoavuus / yhteensä: 7
hakutulos-lista
viite: 4 / 7
« edellinen | seuraava »
Tekijä:Kyrönseppä, Raisa
Työn nimi:Teollisuusjätevesiä käsittelevän aktiivilietelaitoksen toiminnan tehostaminen - tapaustutkimus
Optimising an Activated Sludge Plant Treating Industrial Wastewaters
Julkaisutyyppi:Diplomityö
Julkaisuvuosi:1997
Sivut:      Kieli:   fin
Koulu/Laitos/Osasto:Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto
Oppiaine:Vesihuoltotekniikka   (Yhd-73)
Valvoja:Laukkanen, Risto
Ohjaaja:Pelkonen, Markku
OEVS:
Sähköinen arkistokappale on luettavissa Aalto Thesis Databasen kautta.
Ohje
sulje

Digitaalisten opinnäytteiden lukeminen Aalto-yliopiston Harald Herlin -oppimiskeskuksen suljetussa verkossa

Oppimiskeskuksen suljetussa verkossa voi lukea sellaisia digitaalisia ja digitoituja opinnäytteitä, joille ei ole saatu julkaisulupaa avoimessa verkossa.

Oppimiskeskuksen yhteystiedot ja aukioloajat: https://learningcentre.aalto.fi/fi/harald-herlin-oppimiskeskus/

Opinnäytteitä voi lukea Oppimiskeskuksen asiakaskoneilla, joita löytyy kaikista kerroksista.

Kirjautuminen asiakaskoneille

  • Aalto-yliopistolaiset kirjautuvat asiakaskoneille Aalto-tunnuksella ja salasanalla.
  • Muut asiakkaat kirjautuvat asiakaskoneille yhteistunnuksilla.

Opinnäytteen avaaminen

  • Asiakaskoneiden työpöydältä löytyy kuvake:

    Aalto Thesis Database

  • Kuvaketta klikkaamalla pääset hakemaan ja avaamaan etsimäsi opinnäytteen Aaltodoc-tietokannasta. Opinnäytetiedosto löytyy klikkaamalla viitetietojen OEV- tai OEVS-kentän linkkiä.

Opinnäytteen lukeminen

  • Opinnäytettä voi lukea asiakaskoneen ruudulta tai sen voi tulostaa paperille.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi tallentaa muistitikulle tai lähettää sähköpostilla.
  • Opinnäytetiedoston sisältöä ei voi kopioida.
  • Opinnäytetiedostoa ei voi muokata.

Opinnäytteen tulostus

  • Opinnäytteen voi tulostaa itselleen henkilökohtaiseen opiskelu- ja tutkimuskäyttöön.
  • Aalto-yliopiston opiskelijat ja henkilökunta voivat tulostaa mustavalkotulosteita Oppimiskeskuksen SecurePrint-laitteille, kun tietokoneelle kirjaudutaan omilla Aalto-tunnuksilla. Väritulostus on mahdollista asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Väritulostaminen on maksullista Aalto-yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle.
  • Ulkopuoliset asiakkaat voivat tulostaa mustavalko- ja väritulosteita Oppimiskeskuksen asiakaspalvelupisteen tulostimelle u90203-psc3. Tulostaminen on maksullista.
Sijainti:P1 Ark Aalto     | Arkisto
Avainsanat:jätevesi
aktiiviliete
pinpoint-flokki
flotaatio
kemiallinen käsittely
ravinteet
hapenkulutusnopeus
biohajoavuus
laadunvaihtelu
Tiivistelmä (fin):Tämä tutkimus tehtiin Hangon Puhdistamolla, joka käsittelee kemianteollisuudessa syntyviä jätevesiä biologis-kemiallisesti.
Puhdistusprosessi on kaksivaiheinen: aktiivilietekäsittelyn jälkeen on flotaatio.
Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää syyt puhdistamolla sattuneisiin toimintahäiriöihin sekä tehostaa jätevedenpuhdistamon toimintaa erityisesti kemikaalien käytön osalta.
Toimintahäiriö ilmenee käsitellyn jäteveden korkeana kiintoainepitoisuutena.
Käyttöpäiväkirjatietojen pohjalta tehdyissä korrelaatio- ja hermoverkkotarkasteluissa aktiivilietteen alhainen happipitoisuus ja suuri hydraulinen kuorma selittivät heikosti häiriötä, muilla ajoparametreillä ei ollut yhteyttä prosessin häiriöön.
Tutkimuksen teon aikaan sattui toimintahäiriö, jolloin ongelmien syyksi todettiin kasvanut BOD-kuorma.

Kirjallisuustutkimuksessa selvitettiin aktiivilieteprosessin ja bioflokkulaation perusteita sekä pinpoint-ilmiötä, joka on ongelma Hangon Puhdistamolla.
Kirjallisuudesta haettiin tietoa suola- ja entsyymipitoisuuksien sekä voimakkaiden laadun vaihteluiden merkityksestä puhdistusprosessille.
Rinnakkaissaostusta ja flotaatiota käsiteltiin pääpiirteittäin.

Jäteveden soveltuvuutta biologiseen puhdistukseen tutkittiin määrittämällä biohajoavan COD:n osuuden jäteveden kokonais-COD:sta.
Suurin osa COD:sta on biohajoavaa, ja jätevesi soveltuu hyvin biologiseen puhdistukseen.
Ravinteiden riittävyyttä biologisessa prosessissa tutkittiin laskemalla jäteveden sisältämien ravinteiden suhteita, määrittämällä lietteestä alkuainepitoisuuksia sekä ravinteiden lisäyksellä panoskokeissa.
Perusravinteita, typpeä ja fosforia, jätevedessä on tarpeeksi, mutta eräiden hivenaineiden puute saattaa rajoittaa mikrobien kasvua.

Rinnakkaissaostuksen tehostamiseksi tutkittiin kahden kemikaalin, ferri- ja ferrosulfaatin, soveltuvuutta sekä laitosmittakaavassa rinnakkaisajoina että laboratoriossa panostestein.
Myös kemikaaliannostuksen radikaalia vähentämistä tutkittiin.
Rautasuoloista kumpikaan ei osoittautunut toista paremmaksi.
Rinnakkaissaostuksessa voidaan käyttää jopa puolta aikaisemmasta kemikaaliannostuksesta, jos tehtailta saadaan tieto syntyvistä jätevesistä ja niiden laadusta etukäteen.
Kationisen polymeerin käyttöä laskeutumisen apuna tutkittiin astiakokein, laitosmittakaavassa ja panostestein.
Polymeerillä oli selkeyttävä vaikutus suurella virtaamalla, kun ilman polymeerin syöttöä väliselkeytetyn jäteveden kiintoainepitoisuus olisi kohonnut voimakkaasti.
Flotaation tehostamiseksi tulkittiin kahta saostuskemikaalia (ferrisulfaatti ja Finnferri), kationista ja anionista polymeeriä sekä saostus-pH:n vaikutusta kiintoainevähenemään sekä astiakokein että täysmittakaavassa.
Jälkisaostuksen optimi-pH oli 6,0, saostuskemikaalien tai polymeerien välillä ei ollut selkeää eroa.
ED:1997-05-15
INSSI tietueen numero: 12147
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI