haku: @keyword tartunta / yhteensä: 7
viite: 7 / 7
« edellinen | seuraava »
| Tekijä: | Lahdenperä, Tommi |
| Työn nimi: | Betoniraudoituksen ankkurointi eräissä erikoistapauksissa |
| Anchorage of reinforcing bars in concrete structures in some special cases | |
| Julkaisutyyppi: | Diplomityö |
| Julkaisuvuosi: | 1997 |
| Sivut: | Kieli: fin |
| Koulu/Laitos/Osasto: | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan osasto |
| Oppiaine: | Talonrakennustekniikka (Rak-43) |
| Valvoja: | Huovinen, Seppo |
| Ohjaaja: | Huovinen, Seppo |
| Digitoitu julkaisu: | https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/84968 |
| OEVS: | Digitoitu arkistokappale on julkaistu Aaltodocissa
|
| Sijainti: | P1 Ark Aalto | Arkisto |
| Avainsanat: | tartunta ankkurointi betoniraudoitus ankkurointikapasiteetti ankkurointitarve raudoitus |
| Tiivistelmä (fin): | Työn tarkoituksena oli tutkia betoniraudoituksen ankkurointimitoitusta muutamissa erikoistapauksissa ja vertailla Suomen Betoninormien mukaisia mitoitusmenetelmiä eri maiden normien mukaisiin menetelmiin. Kirjallisuustutkimuksessa on tarkasteltu teräksen ja betonin välisen tartunnan perusteita sekä raudoituksen ankkurointikapasiteetin laskentaa eri ankkurointitavoilla. Lisäksi on tutkittu ankkurointitarpeen mitoitusta eri maiden normien mukaisilla menetelmillä ja ohjeilla. Niiden on havaittu olevan varsin vaihtelevia: tuille vietävät teräsmäärät vaihtelevat palkeissa välillä 25-33% ja laatoissa välillä 25-50% maksimikenttäraudoitusmäärästä. Ankkuroitavalle voimalle esittivät eri normit myös erilaisia laskentatapoja. Laskentaesimerkeissä on tutkittu kirjallisuuteen nojautuen yksiaukkoisen leikkausraudoittamattoman laatan ankkurointitarvetta, vinohalkeaman suuntaa leikkausraudoitetussa ja -raudoittamattomassa rakenteessa (palkeissa ja laatoissa) ja sen vaikutusta pääraudoituksen vetovoimaan. Lisäksi on tutkittu maanvaraisen anturan raudoituksen ankkurointia, josta havaittiin Eurocoden antavan luotettavan laskentatavan esimerkkilaskussa. Ristiliitoksen ankkurointikestävyyttä on tutkittu eri maiden normien mukaisilla laskentamenetelmillä sekä kokeellisella tutkimuksella, joka koostui ilmakokeista sekä ulosvetokokeista. Ensimmäisessä ulosvetokoe-erässä, jossa pitkittäistangon tartunta oli poistettu teippauksella, saatiin suhteelle F_max/F_ilma arvoja välillä 1,87-2,15 riippuen tankokoosta. Toisessa koe-erässä, jossa tartunta oli poistettu muoviputkella (parempi), vastaavat arvot olivat välillä 1,45-1,83. Suurimmat arvot saatiin pienimmillä tankokoilla, mutta betonilujuuden ei havaittu vaikuttavan merkittävästi koetuloksiin. Lisäksi ristiliitosankkuroinnin käyttö rakenteessa oli pitkälti riippuvainen ristiliitoksen liitoslujuudesta eli hitsauksen onnistumisesta. |
| ED: | 1997-05-15 |
INSSI tietueen numero: 12149
+ lisää koriin
« edellinen | seuraava »
INSSI